»Nuo ihmiset?»
»Niin. Nuo Migglesit.»
»En todellakaan voi sanoa», vastasi Clennam, »missä ystäväni mr Meagles ensin esitteli mr Henry Gowanin tyttärelleen».
»Olen aivan varma siitä, että hän sai tytön käsiinsä Roomassa; mutta yhdentekevä missä — jossakin vain. No (tämä kokonaan meidän kesken) onko hän hyvin rahvaantapainen?»
»Hyvä rouva», vastasi Clennam, »olen itse niin ehdottomasti rahvaantapainen, etten kykene arvostelemaan häntä tässä suhteessa».
»Hyvä!» Mrs Gowan levitti rauhallisesti viuhkansa levälleen.
»Mainiota! Tästä päätän, että sisimmässänne katsotte hänen käytöksensä olevan sopusoinnussa ulkomuodon kanssa.»
Clennam istui hetkisen jäykkänä ja kumarsi sitten.
»Se on lohdullista, ja toivon teidän olevan oikeassa. Henry lienee kertonut teidän matkustelleen heidän seurassansa.»
»Matkustelin ystäväni mr Meaglesin ja hänen vaimonsa ja tyttärensä seurassa muutaman kuukauden ajan.» (Kuvitellun miehen sydäntä olisi kouristanut tätä muistellessa.)