»Flintwinch, anna minulle tuo kirja.»
Vanha mies nouti sen hänelle pöydältä. Mrs Clennam pisti kaksi sormea lehtien väliin, sulki kirjan jättäen sormet paikoilleen ja ojensi kirjan uhkaavasti poikaansa kohti.
»Muinaisina aikoina, Arthur, joista puhutaan tässä selityskirjassa, eli Herran valittuja, hurskaita miehiä, ja he olisivat kironneet poikansa vähemmästäkin syystä kuin tästä, olisivat karkoittaneet heidät, vieläpä kokonaisia kansojakin, jotka olisivat kannattaneet heitä, karkottaneet heidät Jumalan ja ihmisten yhteydestä, hukkumaan ja häviämään, äitinsä helmassa lepäävää sylilasta myöten. Mutta minä ilmoitan sinulle näin, että jos kerrankin vielä otat puheeksi tämän asian, niin hylkään sinut; lähetän sinut ulos tuosta ovesta sillä tavalla, että sinun olisi ollut parempi olla äidittömänä kehdosta saakka. En tahdo enää milloinkaan nähdä sinua enkä tietää sinusta mitään. Ja jos kuitenkin kerran tulisit tähän hämärään huoneeseen katsomaan minua maatessani kuolleena, niin ruumiini, jos se vain olisi vallassani, hikoaisi verta sinun lähestyessäsi sitä.»
Rauhoittuneena osaksi uhkauksensa kiihkeydestä osaksi tuntiessaan (outoa kyllä) suorittaneensa jonkinlaisen uskonnollisen toimituksen, antoi hän kirjan takaisin vanhalle miehelle ja oli vaiti.
»No», sanoi Jeremiah, »en aio asettua teidän molempien väliin, mutta sallinette minun kysyä (koska minut oli kutsuttu tänne kolmanneksi), mistä on kysymys».
»Pyytäkää selitystä äidiltäni», vastasi Arthur, huomaten, että puhuminen oli jätetty hänen asiakseen. »Jääköön tämä sikseen. Mitä olen sanonut, oli vain äitiäni varten.»
»Oh!» huudahti vanha mies. »Äidiltänne? Vai pitäisi minun pyytää selitystä äidiltänne? Hyvä! Mutta äitinne mainitsi, että te olitte epäillyt isäänne. Siinä ette menettele kuuliaisen ja nöyrän pojan tavoin, mr Arthur. Ketä te tämän jälkeen alatte epäillä?»
»Jo riittää», keskeytti mrs Clennam kääntyen yksinomaan vanhan miehen puoleen. »Älkäämme puhuko enää tästä asiasta.»
»Kyllä, mutta odottakaa, odottakaa hiukan», sanoi ukko itsepintaisesti. »Tarkastakaamme tilannetta. Oletteko sanonut mr Arthurille, ettei hän saa syyttää isäänsä? Ettei hänellä ole oikeutta siihen? Ettei hänellä ole syytä siihen?»
»Sanon sen hänelle nyt.»