»Kai he todella olivat lähteneet, Pancks?»
»Kyllä», vastasi tämä, »he olivat jo lähteneet».
»Tietääkö hän, missä se nainen asuu?»
»En voi sanoa, mutta luultavasti.»
Mr Pancks ei tiennyt sitä? Ei, mr Pancks ei tiennyt sitä. Tiesikö mr
Pancks jotakin hänestä?
»Luulisin tietäväni», vastasi kelpo mies, »yhtä paljon kuin hän itsekin tietää itsestään. Hän on jonkun lapsi — kenen hyvänsä — ei kenenkään. Hänet jätettiin täällä Lontoossa erääseen huoneeseen, jossa asui kuusi muuta ihmistä, ja ne olivat kyllin vanhoja ollakseen hänen vanhempiansa, ja hänen vanhempansa saattoivat siis olla näiden joukossa, eihän sitä tiedä. He saattavat olla missä talossa hyvänsä, jossa hän vierailee, millä kirkkomaalla tahansa, jonka ohi hän kulkee, hän saattaa kohdata heidät millä kadulla tahansa, voi tutustua heihin minä hetkenä hyvänsä eikä tiedä siitä mitään. Hän ei tiedä heistä mitään. Hän ei tunne ketään sukulaista. Ei ole milloinkaan tuntenut. Eikä tahdo milloinkaan oppiakaan tuntemaan.»
»Mr Casby ehkä voisi ilmoittaa hänelle jotakin?»
»Ehkä», sanoi Pancks; »otaksun, että hän voi, mutten tiedä. Hänellä on kauan hoidossaan ollut rahoja (ei ylen paljoa, kuten olen saanut selville), joita hänen on annettava tälle naiselle, kun hän ei tule toimeen muuten. Toisinaan hän on ylpeä eikä koske niihin pitkään aikaan; toisinaan hän on niin köyhä, että hänen täytyy ottaa niitä. Hän kärsii elämässään. Kiivaampaa, intohimoisempaa, häikäilemättömämpää ja kostonhaluisempaa naista ei ole maailmassa elänyt. Hän tuli tänä iltana saamaan rahaa. Sanoi tarvitsevansa niitä erikoiseen tarkoitukseen.»
»Arvelen sattumalta tietäväni», huomautti Clennam miettivänä, »mihin tarkoitukseen — tarkoitan, kenen taskuun rahat menevät».
»Todellako?» sanoi Pancks. »Jos on kysymyksessä sopimus, niin neuvoisin toista osakasta tarkoin täyttämään sopimusehdot. En luottaisi tähän naiseen, niin nuori ja kaunis kuin hän onkin, jos olisin jollakin tavoin tehnyt hänelle vääryyttä, en vaikka saisin kaksin verroin isäntäni rahat. Paitsi», lisäsi hän kuin jättääkseen takaportin auki, »jos sairastaisin pitkällistä tautia ja tahtoisin päästä siitä».