Pikku Dorrit oli iloinen nähdessään hänet näin hyvällä mielellä ja hymyili hänelle herttaisesti.
»Ystäväni», jatkoi mr Dorrit. »Tämä tilaisuus — hm — oli tulvillansa hyvää esimerkkiä. Hyvää esimerkkiä, rakas lempilapseni — hm — sinulle.»
Pikku Dorrit säikähti tämän kuultuansa eikä, tiennyt mitä vastata, vaikka isä pysähtyi kuin odottaen hänen sanovan jotakin.
»Amy, rakas sisaresi, Fannymme, on suostunut — hm — hm — avioliittoon, joka on erinomaisesti harkittu laajentamaan — hm — meidän mahdollisuuksiamme seuraelämässä ja — hm — vahvistamaan yhteiskunnallista asemaamme. Lapseni, toivon, ettei se aika ole kaukana, jolloin — hm — löydämme sinullekin sopivan puolison.»
»Oi ei! Anna minun jäädä sinun luoksesi. Pyydän ja rukoilen, että sallit minun jäädä luoksesi. En tahdo mitään muuta kuin olla sinun kanssasi ja pitää huolta sinusta, rakas isä!» Hän sanoi tämän kuin äkkihätään joutunut.
»Ei, Amy, Amy», torjui isä, »tämä on heikkoutta ja mielettömyyttä, heikkoutta ja mielettömyyttä! Sinulla on — velvollisuuksia asemaasi kohtaan. Sinun tulee — hm — kehittää, kohottaa sitä ja — hm — tulla sen arvoiseksi. Mitä minusta huolehtimiseen tulee — niin voin — hm — kyllä pitää huolen itsestäni. Tahi», lisäsi hän hetken päästä, »jos tarvitsisin huolenpitäjää — hm — niin toivon, että — hm — kaitselmus suo minulle sellaisen. En voi — hm — hm — en voi, rakas lapseni, näin käyttää hyväkseni sinua ja — hm — ottaa sinulta vastaan sellaista uhria.»
Nytkö vasta hänen oli aika alkaa puhua itsensäkieltämisestä, vieläpä ikäänkuin se olisi erikoisen ansiokasta ja vieläpä ikäänkuin todella uskoen tähän teeskentelyynsä — jos se oli mahdollista!
»Älä puhu mitään, Amy. Sanon varmasti, etten voi tehdä niin. En — hm — saa tehdä niin. Hm — omatuntoni ei salli sitä. Sentähden, ystäväni, käytän tämän vaikuttavan ja ilahduttavan tapahtuman tarjoamaa tilaisuutta — hm — vakavasti ilmoittaakseni sinulle, että harras haluni ja tarkoitukseni nyt on saada sinut — hm—sopivasti (toistan: sopivasti) naitetuksi.»
»Ei, rakas isä, ei!»
»Amy», sanoi mr Dorrit, »olen aivan varma siitä, että jos tässä asiassa vedettäisiin johonkin henkilöön, joka erittäin hyvin tuntee seuraelämän, johonkin erittäin hienostuneeseen henkilöön, kuten esimerkiksi — hm — mrs Generaliin — niin ei tulisi kysymykseenkään muuta kuin yksi mielipide minun — hm — hellästi sinun parastasi harrastavista ja sopivista tarkoituksistani. Mutta koska tunnen sinun rakastavan ja tunnollisen luonteesi — hm — kokemuksesta, niin katson aivan riittäväksi sen, mitä nyt olen sanonut. Minulla ei nyt — hm — ole ehdolla ketään puolisoksi sinulle, rakkaani, eikä tiedossanikaan ole ketään. Tahdoin vain — hm — että ymmärtäisimme toisemme. Hm. Hyvää yötä, rakas ja ainoa jäljellä oleva tyttäreni. Hyvää yötä. Jumala siunatkoon sinua!»