»Kiitos, sir — mutta minä seison mieluummin.»
Mr Dorrit istui sen sijaan. Istuttuaan muutaman kiusallisen hetken pää käsien varassa kääntyi hän vieraansa puoleen ja sanoi, yrittäen puhua luontevasti:
»Entä kuinka isänne voi, nuori John? Kuinka — hm — kaikki muut voivat, nuori John?»
»Kiitos, sir. He voivat kaikki varsin hyvin. Ei heillä mitään hätää ole.»
»Hm. Ja te olette entisessä — hm — toimessanne, John?» kysyi mr Dorrit vilkaisten loukkaavaan kääröön, jota hän oli kironnut.
»Osaksi, sir. Olen mukana myöskin», John epäröi hiukan, »isäni toimessa».
»Todellako!» ihmetteli mr Dorrit. »Oletteko — hm hm — oletteko —»
»Portinvartijana, sir? Olen, sir.»
»Paljon työtä, John?»
»Kyllä, sir, paljon työtä meillä nykyään on. En tiedä kuinka lienee, mutta meillä on yleensä aina paljon työtä.»