»Ei toki», väitti Clennam, »sillä en saa hetkenkään rauhaa ennenkuin olen kuullut jotakin hänestä».
»Riittää, hyväntekijäni, se on aivan eri asia. Anteeksi tuhannesti!»
»No, Cavalletto», ja Clennam tarttui lempeästi hänen käsivarteensa ja käänsi hänet niin, että he joutuivat seisomaan silmätysten. »Olen varma, että te olette harvinaisen kiitollinen siitä vähästä, mitä olen voinut tehdä hyväksenne.»
»Vannon, että niin on laita», huudahti toinen.
»Tiedän sen. Jos voisitte löytää tuon miehen tai saada selville minne hän on joutunut tai hankkia joitakin myöhäisempiä tietoja hänestä, niin tekisitte minulle kaikkein suurimman palveluksen, ja minä olisin teille (ja paljoa suuremmalla syyllä) yhtä kiitollinen kuin te minulle.»
»En tiedä mistä etsiä», huudahti pieni mies suudellen haltioituneena Arthurin kättä. »En tiedä mistä aloittaa. En tiedä minne mennä. Mutta rohkeutta! Riittää! Sama se! Minä lähden, jo tällä hetkellä!»
»Eikä sanaakaan kellekään muulle kuin minulle, Cavalletto.»
»Altro!» huudahti Cavalletto. Ja hän hävisi suurella kiireellä.
YHDEKSÄSKUUDETTA LUKU
Mistress Affery antaa ehdollisen uniansa koskevan lupauksen