Mr Rugg kävi työhön käsiksi, ja Arthur, joka ei pidättänyt omaisuudestaan muuta kuin vaatteensa ja kirjansa sekä pienen määrän käteistä rahaa, liitti yksityisen pienen säästökirjansa liikkeen muiden paperien joukkoon.
Paljastus oli tehty, ja myrsky raivosi peloittavana. Tuhannet mulkoilivat rajuina ympärillensä, etsien jotakin elävää olentoa, jonka päähän saisivat tyhjentää vihansa maljat; ja tämä huomiota herättävä selitys, joka etsimällä etsi julkisuutta, toi sellaisen olennon heidän ulottuvilleen, jopa mestauslavalle heidän eteensä. Kun ihmiset, joita asia ei ensinkään koskenut, niin päivittelivät tämän olennon rikollisuutta ja julkeutta, niin ei voinut toivoa, että rahoja menettäneet tuomitsisivat lempeämmin. Velkojilta tuli satamalla soimaus- ja häväistyskirjeitä; ja mr Rugg, joka istui päivät päästään korkealla tuolilla ja luki niitä, ilmoitti asiakkaalleen viikon kuluttua, että hän pelkäsi vangitsemiskäskyn jo olevan annetun.
»Minun on kestettävä tekoni seuraukset», vastasi Clennam. »Vangitsijat tapaavat minut täällä.»
Jo seuraavana aamuna, kun hän kääntyi mrs Plornishin nurkalla Bleeding Heart Yardissa, seisoi mrs Plornish ovellansa odotellen ja pyysi salaperäisesti häntä tulemaan Onnenmajaan. Siellä hän tapasi mr Ruggin.
»Ajattelin odottaa teitä täällä. Teidän sijassanne en tänään menisi konttoriin, sir.»
»Miksi ette, mr Rugg?»
»Minun tietääkseni heitä on viisi teidän kintereillänne.»
»Kuta pikemmin se tapahtuu, sitä parempi», sanoi Clennam. »Vangitkoot he minut nyt heti vain.»
»Kyllä, mutta», vastasi mr Rugg ja asettui oven eteen, »kuulkaa pari järjen sanaa. He ottavat teidät kylliksi ajoissa, siitä ei ole epäilystä; mutta kuulkaa järkipuhetta. Tällaisissa tapauksissa sattuu melkein aina niin, että joku mitätön seikka työntyy etualalle ja käy myös perin tärkeäksi. No niin, huomaan, että vangitsemiskäsky on annettu vain oikeushovin tuomiopiirissä, ja minulla on syytä luulla, että vangitseminen kyllä voi tapahtua sen perusteella. Siihen minä en alistuisi.»
»Miksi ette?» kysyi Clennam.