"Ottakaa noita kiinni!" Wulf verkkaan virkkoi. — "Ottakaa kiinni uroitten viettelijä — kaikkien murheittemme alku ja juuri!"
Mirjam tuijotti häneen rauhallisesti myhäillen.
"Noita on jo tottunut siihen, että hullut lykkäävät hänen syykseen omien himojensa ja laiskuutensa seuraukset!"
"Iske hänet kuoliaaksi, Smid, Trollin poika, että hän joutuisi
Amaalin sielun edelle ja ilahuttaisi sitä matkalla Niflheimiin."
Smid täytti käskyn, mutta niin kammottava oli noidan kuoppiinsa vajonneiden, häneen suunnattujen silmien loimu, että Smidin näkö petti. Isku meni harhaan ja sattui akan olkapäähän. Hän horjahti, mutta ei kaatunut.
"Riittää", Mirjam tyynesti virkkoi.
"Kirottu Grendelin tytär lamautti käsivarteni!" Smid puhui. "Menköön!
Ei kukaan saa sanoa, että minä iskin naista kahdesti."
"Nidhogg nielee hänet enemmin tai myöhemmin", Wulf vastasi.
Ja Mirjam käärien rauhallisesti vaippansa ympärilleen, laskeutui varmoin askelin alas portaita. Miehet hengähtivät vapaammin aivankuin olisivat päässeet jostain ilkeästä, yliluonnollisesta lumouksesta.
"Ja nyt paikoillenne", Wulf käski. "Kostakaa!"