»Ainoastaan Johannan tapaaminen olisi ollut suurempi ilo, jonka olisitte voinut minulle valmistaa. Mutta kuinka ja mistä te löysitte hevoseni?» kysyi Jack.
»Se löysi meidät», kuului arvoituksellinen vastaus. »Kuten tiedätte, tulin minä miesten kanssa tänne maitse, ja eräänä yönä ilmestyi se hevostemme joukkoon majaillessamme Cumberland-solan alapuolella. Sen oli täytynyt olla läheisyydessä ja se kuuli tahi vainusi meidät.»
»Mikä onni!» huudahti Jack. »Nyt minä kyllä saavutan Johannan kumppaneineen, ennenkuin he kerkeävät tunkeutua Kentyckyn vaaralliselle alueelle. Hän oli hyvin ajattelematon lähtiessään niin pienen joukon mukana.»
»Minä ja vaimoni koetimme parhaamme mukaan taivuttaa häntä jäämään tänne», sanoi Robertson, »mutta hän oli hyvin levoton isänsä tähden ja katsoi ehdottomaksi velvollisuudekseen pyrkiä hänen luokseen mahdollisimman sukkelaan. Ja Johanna Harrod on semmoinen tyttö, että mitkään vaarat ja vastukset eivät voi estää häntä tekemästä sitä, minkä hän katsoo velvollisuudekseen», lopetti hän lämpimästi.
»Olette oikeassa», vastasi Jack hartaasti. »Johanna on aarre ja minun on häntä hyvin varjeltava.» Hän hyppäsi satulaan, ja heiluttaen kättään jäähyväisiksi nelisti hän varustuksesta uskollisen oppaansa seuraamana.
»Hyvästi ja Jumala varjelkoon teitä!» huusi Robertson, ja hänen vaimonsa huiskutti liinallaan majan ovelta.
Pimeän tullessa oli Alleyne oppaineen, joka myöskin oli saanut uuden hevosen, kulkenut noin viisikymmentä penikulmaa Harrodsburgiin päin.
»Tässä on hyvä laidun ja vesi lähellä», sanoi opas, kun he kahlasivat pienen joen yli, joka katkaisi heidän tiensä. »Emmeköhän leiriydy tähän ja jatka matkaamme päivänkoitossa?»
»Olkoon menneeksi!» vastasi Jack. »Olemmekin kulkeneet pitkän matkan ja hevosemme ovat levon ja ruoan tarpeessa.»
Muutamassa minuutissa riisuttiin satulat ja hevoset pantiin liekaan ja päästettiin syömään ja juomaan sydämensä halusta. Heidän yhtä väsyneet isäntänsä maistelivat Nashboron ystävällisen isäntäväen antamia eväitä, ja kääriytyen sitten vaippoihinsa vaipuivat he pian sikeään uneen.