»On totta», sanoi Alleyne, »että nämä saloseutujen sotilaat ovat erinomaisia tulemaan toimeen omin neuvoin, etäällä tovereistaan. Kun he ovat lapsuudestaan saakka tottuneet taistelemaan salakavaloita ja petollisia intiaaneja vastaan, eivät he milloinkaan joudu neuvottomiksi. He tuntevat kokemuksesta rihlakkojensa tuhoavan vaikutuksen, eivätkä he milloinkaan hätäänny, kuten tottumattomat rekryytit. He ovat itse valinneet upseerinsa, jotka ovat tunnetuita ja useissa rajataisteluissa koeteltuja, suurinta luottamusta nauttivia miehiä.»
»Siltä näyttää», sanoi lääkäri. »Olin hämmästynyt nähdessäni, kuinka sukkelaan he kykenivät uudelleen kokoamaan joukkonsa jokaisen perääntymisen jälkeen. He tappelivat kuin jalopeurat, ja heidän seuralaisensa noudattivat uljaina heidän osoittamaansa esimerkkiä ja heidän kehoituksiansa, juosten puulta toiselle ja ampuen tuhoisalla tarkkuudella meidän suojattomia joukkojamme. Mutta sitten vasta kun kenraalimme oli kaatunut ja uljaista miehistämme melkein puolet oli tuhottu, alkoivat toiset, hurjista hyökkäyksistä uupuneina, väistyä, kun Pohjois-Carolinasta vasta tullut osasto ei ymmärtänyt tulla ratkaisevalla hetkellä avuksi. Nämä harjaantumattomat nostoväkikomppaniat taistelivat ensiksi urhoollisesti, mutta tuhoisa ampuminen ja vuoristolaisten pirullinen ulvominen saivat heidät pian pelkäämään.»
»Niin, nämä asuttujen seutujen miehet näyttävät pelkäävän noita villin näköisiä rajaseutujen miehiä», myönsi Jack.
»Sen voi hyvin ymmärtää», sanoi lääkäri. »On hyvin vaikea erottaa näitä miehiä intiaaneista, joiden taistelutapaa he matkivat. Monet hirttivät omin käsin amerikkalaisia vastustajiaan, jotka olivat joutuneet heidän vangikseen. Heillä ei näkynyt olevan kunnioitusta edes kenraalia kohtaan, jonka ruumis heitettiin samaan hautaan, johon hänen kaatuneet miehensäkin koottiin.»
»Mitä?» huudahti Alleyne harmista kiehuen. »Tarkoitatteko, että meidän kenraaliamme kohdeltiin kuin maantierosvoa?»
»Aivan niin», vastasi lääkäri. »Mitä muuta voi odottaa tuommoiselta roskajoukolta. Lukuunottamatta muutamia päälliköitä ovat he kaikki juuri maantierosvojen kaltaisia.»
»No malttakaahan nyt hiukan, lääkäri. Tuomionne on liian ylimalkainen», vastusteli Jack, joka tunsi kokemuksestaan rajaseutujen asukasten enemmistön kunnollisuuden. »He ovat käytökseltään kylläkin töykeitä, sen myönnän, ja valitettavasti on heidän keskuudessaan paljon pahantekijöitä ja lainrikkojia, mutta miesten kantaosa on yhtä uskollista ja rehellistä kuin se on sitkeätä ja urhoollista väkeä. Enimmän pelkään heidän nostoväkeään ja erittäinkin Cleavlandin joukkoa.»
»Ehkä olette oikeassa», kuului vastaus. »Mutta joka tapauksessa olemme joutuneet huonoihin käsiin ja saamme kärsiä seuraukset.»
Keskustelu taukosi, kun kaksi miestä saapui heille vartijoiksi tuoden mukanaan runsaasti ruokaa ja juomaa, mikä oli hyvin tervetullutta. Englantilaiset eivät kysyneet, mistä ja miten sitä oli hankittu, vaan syötyään vahvan illallisen laittautuivat he makuulle mahdollisimman lähelle heitä varten sytytettyä tulta ja vaipuivat pian sikeään uneen.
Sevier itse herätti heidät päivänkoitteessa. Hän ilmoitti, että Alleynea varten oli hankittu hevospaarit, koska hänen haavansa oli niin paha, ja lääkärille oli valmistettu tilaisuus ratsastaa vuorotellen erään nostoväkeen kuuluvan everstin kanssa, joka oli myöskin vanki.