Kertomuksen päätyttyä hän lähestyi pientä kumpua, jolla Ginevra ja minä istuimme erikseen. Tahtoen, kuten tavallisesti, heti tietää toisen mielipiteen (hän ei malttanut odottaa kunnes se vapaaehtoisesti tarjottiin), hän kysyi:
"Kiinnostiko se teitä?"
Minä vastasin innottomaan tapaani vain:
"Kiinnosti."
"Oliko se hyvä?"
"Oikein hyvä."
"En kuitenkaan voisi kirjoittaa sitä muistiin", hän sanoi.
"Miksi ette, monsieur?"
"Vihaan koneellista työtä, vihaan kumartumista ja hiljaa istumista.
Voisin kuitenkin mielihyvin sanella sen mieleiselleni kirjurille.
Tahtoisiko mademoiselle Lucy kirjoittaa minulle, jos pyytäisin häntä?"
"Monsieur olisi liian nopea, kiirehtisi minua ja suuttuisi jollei kynäni pysyisi hänen huultensa tahdissa."