"Lähetänkö noutamaan lääkäriä?"
Nyt pudisti hän kieltävästi päätänsä.
"Mutta kenties mieluummin erästä toista henkilöä?" sanoi rouva painokkaasti. "Ehkä rouva Weissiä? Sanokaahan nyt jotain!"
Tyttö ei myöntänyt eikä kieltänyt. Hän kohotti vain kulmakarvojansa. Kiihkeä tuska kuvastui hänen kuolonkalpeilla kasvoillansa.
"Emilia, tyttö-parka!" Harras sääli valtasi äkkiä Hedwigin mielen. Kuinka uljaasti tuo tyttöparka koettikaan salata tuskansa! Mutta se ei onnistunut, hymyily vääntyi hurjaksi irvistykseksi, ja tarttuen molemmin käsin ruumiiseensa ponnahti tuo kidutettu olento istualleen. — — — Kun rouva Bertholdi tuli alas, lähettääksensä apua noutamaan, oli hän täysin selvillä asioista. Anna Maria oli myöskin vuoteessa, hän oli juuri paneutunut sinne. Mutta hän nauroi vain anoppinsa levottomuudelle: ei, ei se merkinnyt mitään, hän oli kai vilustunut edellisenä iltana, olihan ollut hiukan viileätä, — tai olisiko hän ehkä tullut syöneeksi liian paljon.
Kun rouva Weiss saapui, marssi hän suoraa päätä tulostansa ilmoituttamatta nuoren rouvan makuuhuoneeseen — vanha Dora oli mennyt aivan päästä sekaisin eikä ollut sanonut, mistä oli kysymys, — ja nyt hän oli peräti ihmeissään tavatessaan nuoren rouvan niin hilpeänä. "Mitä, vieläkö olette noin reipas?"
Rouva Bertholdi kutsui viittauksella hänet pois. Nyt tunsi rouva Weiss pettymystä. "Mitä, palvelustytönkö takia? No, jopa jotakin! Olisinpa sen tiennyt, niin en olisi juossut itseäni hengästyksiin!"
"Hän on varsin kunnollinen tyttö", sanoi Hedwig vakavasti. Hänestä tuntui äkkiä, kuin täytyisi hänen puolustaa Emiliaa. "Tahdon, että kaikki toimitetaan aivan yhtä huolellisesti kuin miniäänikin nähden."
"No mutta millainen rouva! Millainen herttainen rouva! Sellaista saa hakea lyhty kädessä. Kun palvelustytöt saavat siitä kuulla, niin kilvan ne kaikki pyrkivät tuohon avoimeksi jäävään paikkaan!" Rouva Weiss otti asian leikilliseltä kannalta.
Hänen naurunsa tuntui Hedwigistä vastenmieliseltä; hän kiirehti häntä Emilian luo. Jo pari kertaa oli hän itse käynyt siellä uudelleen, Emilian tila saattoi hänet levottomaksi. Kivut olivat helpottuneet, mutta herpaantunut käsi, josta hän oli koettanut suonta, oli ollut hehkuvan kuuma, hänen huulensa kuin kuivettuneet. Eiköhän hän sittenkin lähettäisi noutamaan lääkäriä? Useat niistä olivat tosin sotatantereella toimessa, toiset sairaaloissa, mutta mahtaisihan täälläkin olla joku kotosalla.