"Kenen kanssa?"

"Hienoimman kanssa, mitä voit ajatella! Huomenna kerron sinulle kaikki.
Mutta huomaa, nyt en enää ryyppää!"

"Hyvä on, mutta näytät ilman sitäkin tänä iltana jo kyllin olevan päästäsi pyörällä!"

"Pään, sydämen, tajun ja järjenkin puolesta! Hieno juttu, hieno juttu! Teenpä siitä tyttösestä palvelijan itselleni! Vien hänet Bakuun ja siellä annamme taidenäytäntöjä! Mutta hiljaa! Huomisaamuun meidän on oltava vaiti kuin trubaduurien."

Uusi lukemattomien maljojen juominen liitossa Kauneudenloisteen, Djemilen ja Talhemen säteileväin silmäin kanssa — Umm Djehan näet pysyi syrjässä molempain vakavain muhamettilaisten turvassa, joka osoittautui hyvin tehokkaaksi, vaikka ei siltä näyttänyt — edelleen kauhea melu, tanssit, jotka alkoivat jälleen ja kestivät muutamia tunteja, kaikki tämän iltaman nautinnot saivat lopulta aikaan sen, mitä oli odotettavissa. Kuvernööri kannettiin sänkyyn, poliisipäällikkö pääsi omaansa neljän miehen hartioilla kannettuna; toinen puoli upseereja jäi taistelutantereelle makaamaan, toinen peitti ylevillä, joskin voitetuilla ruumiillaan katuja. Kolme tanssijatarta palasi kotiinsa tai ehkä ei, sillä ei voi oikein tietää, miten sen asian laita oli. Umm Djehan pääsi joka tapauksessa yhteiseen kotiin ilman heitä molempien vasta saamiensa ystäväin turvissa, jotka jätettyään hänelle hyvästi vielä syvimmästä sydämestään kirosivat kurjia kristittyjä — sikoja, joita heidän oli järkisyistä pakko säästää. Mitä Assanoffiin tulee, niin hän vei Morenon heidän yhteiseen asuntoonsa, majataloon.

V

TATAARIEN KUNNIA

Huomattuaan, että lemmenkohtauksen hetki oli suunnilleen tullut, Assanoff lähti kiireesti sinne ja asettui tanssijattaren ovelle antamatta muuten mitään elonmerkkiä, kuten Umm Djehan oli käskenyt.

Katu oli yksinäinen ja äänetön, yö synkkä. Aamuruskoon oli vielä kolmisen tuntia. Oltiin syyskuun alussa. Koko päivän oli satanut, ja sentähden ei ollut lämmin. Odotus ei kestänyt kauan. Assanoff, joka oli pelkkänä korvana, kuuli askeleita talosta. Ovi avautui hiljaa, ja ääni kysyi kuiskaten:

"Oletteko siellä?"