"Ja kuinka käyttäydyit eilen!" sanoi Elsa sormellaan, uhaten. "Matkustaa neljä peninkulmaa tanssiaisia varten eikä tanssi ainoatakaan tanssia, ei edes talon tytärten kera!"
"En kuitenkaan kadu sitä matkaa, vaikka tosin tulee vähän kylmäksi tänä iltana pappilaan takaisin mennä."
"Menetkö takaisin sinne?" He tuijottivat häneen.
"Minua on kutsuttu olemaan siellä koko lupa-ajan, ja minä tulen todenmukaisesti kotiin yht'aikaa pojan kanssa." Lyhyt vaitiolo seurasi, sitte rouva Johnson sanoi terävästi:
"Onko papin tytär niin kaunis?"
"Siellä on kaksi tytärtä ja yksi kasvatustytär, ne ovat kaikki tavallaan kauniita. Niiden ikä on yksitoista, kymmenen ja viisi vuotta, jos sitä tietää halunnette."
"Ahaa, veitikka, se on sitte kotiopettajatar?"
"En ole mitään kotiopettajatarta nähnyt; jos siellä sellainen lienee, niin se kai on matkustanut lupa-ajaksi kotiinsa. Hyvästi, rouva Johnson! — Hyvästi, Elsa! Sinä et ole saanut mitään joululahjaa, vaan minulla on hiukkasen uutta musiikkia sinulle antaa."
Tukkukauppijas piti paljon pienistä, yksinkertaisista lauluista; Erkki toivoi voivansa toimittaa salaisesti perheesen jonkun valonsäteen, mutta varovasti sen täytyi tapahtua.
Portailla hän kohtasi Hermanin; he väistivät useimmiten toisiaan; mutta tänään täytyi Erkin sanoa hänelle sana: olihan hän toki monessa suhteessa isänsä kaltainen.