— Minnekkäs myö männää? — kysyivät kyytimiehet.
— Aaste-tupaan.
He katsoivat toisiinsa. — Onko se se Aasten pikku tupa Storliassa, pappilan pohjoispuolella?
— Niin, juuri se, — sanoimme me kaikki kolme.
Miehet kakistelivat kurkkuaan ja sylkivät ojaan.
— Vain niin, Männöövätkö niin hieno herrasväk' sinne?
— Niin, me olemme siellä kesän.
— Mut minä en tiijä piäsöökö sinne kärrillä ylös asti, — sanoi toinen.
— Eiköpähän tuonne piässe, kun aijaa hyvästi, — sanoi toinen.
— Onko sinne vaikea ajaa? — sanoi Dorthe, — ja minä kun istun kuormassa niin korkealla!