— Hän on nähnyt äärettömästi vaivaa saadakseen huviretkemme onnistumaan.

He tunsivat vain vähän toisiaan ja olivat vaivautuneita ajatellessaan, että muuan indialainen oli vienyt heidät yhteen. Rotupulma saattaa joskus esiintyä näinkin hienolla tavalla. Tässä heidän tapauksessaan se oli herättänyt jonkinlaista mustasukkaisuutta ja molemminpuolista epäluuloa. Fielding koetti innostuttaa rouvaa, joka tuskin vastasi. Aziz tuli hakemaan heitä aamiaiselle.

— Neiti Questedin käyttäytyminen on oikeastaan hyvin luonnollista, hän huomautti, sillä hän oli miettinyt tapausta saadakseen selville sen hämärät kohdat. — Keskustelin juuri oppaan kanssa, kun auto tuli näkyviin, ja silloin neiti varmaankin päätti lähteä ystävättärensä luo. Ehdottoman tarkkuuden parantumattomassa puutteessaan hän uskoi jo rehellisesti, että kaikki todellakin oli näin tapahtunut. Häneltä puuttui tarkkuutta, koska hän oli tunteellinen ihminen. Hän ei halunnut muistella neiti Questedin huomautusta moniavioisuudesta, koska se oli ollut vieraan puolelta arvoton kysymys, hän heitti sen mielestään ja samoin senkin, että hän oli yksinään mennyt erääseen luolaan päästäkseen hetkiseksi rauhaan. Häneltä puuttui tarkkuutta, koska hän halusi asettaa neiti Questedin korkealle; ja koska tapauksen todelliset vaiheet olivat hyvin sotkuiset, oli hänen ikäänkuin pakko järjestää ne neiti Questedin ympärille aivan samalla tavalla kuin maa tasoitetaan, sen jälkeen kuin siitä on kitketty pois rikkaruohot. Ennenkuin aamiainen oli päättynyt, hän oli jo sanonut monta valhetta.

— Hän juoksi taholleen ja minä taholleni, hän sanoi hymyillen. — Ja nyt olen minä ystävieni luona ja he ovat minun kanssani ja toistensa kanssa, mikä on onni.

Sillä koska hän piti heistä molemmista, odotti hän, että hekin pitäisivät toisistaan. Mutta he eivät tahtoneet sitä. Fielding ajatteli vihaisesti: »Tiesin näiden naisten saavan aikaan jotakin ennenkuulumatonta», ja rouva Moore ajatteli: »Tämä herra, joka myöhästyy junasta, tahtoo mielellään siirtää syyn meidän niskoillemme», mutta hänen ajatuksensa olivat hyvin epämääräiset ja väsyneet; luolassa tapahtuneen pyörtymiskohtauksensa jälkeen hän oli käynyt välinpitämättömäksi ja kyynilliseksi. Tuo ihmeellinen India, jota hän oli ihaillut ensi viikkoina, sen viileät yöt ja houkuttelevat äärettömyyden näköalat olivat nyt poissa.

Fielding kiipesi vuorelle katselemaan erästä luolaa. Se ei ollut hänen mielestään mitään erikoista nähtävää. Sitten he istuutuivat norsun selkään, ja huviretkimatkue alkoi kiemurrella pois käytävästä ja etääntyä jyrkkää rinnettä pitkin rautatieasemalle päin kuumien ilmavirtojen takaa-ajamana. Hetkisen kuluttua he saapuivat paikalle, missä Fielding oli poistunut autosta. Muuan kiusallinen ajatus juolahti englantilaisen mieleen ja hän sanoi: — Aziz, sanokaa minulle tarkasti, milloin ja missä erositte neiti Questedistä?

— Tuolla ylhäällä. Aziz viittasi tyytyväisen näköisenä Kawa Dolin rinteelle?

— Mutta kuinka se voi olla mahdollista? Aukko tahi pikemminkin halkeama näkyi juuri sieltä kallioiden välistä. Se oli kirjavanaan kaktuksia. — Otaksun oppaan auttaneen häntä.

— Kyllä, koko ajan.

— Onko tänne polkua tuolta huipulta?