— Minäkin otaksuin niin. Nuo rummut ovat tietysti vain Mohurramia.
— Sen valmistelua vain. Kulkue lähtee liikkeelle vasta ensi viikolla.
— Aivan niin. Vasta maanantaina.
— Herra McBryde on pukeutunut fakiiriksi ja mennyt sinne, sanoi rouva
Callendar.
— Tuo on juuri sellaista, mitä ei saa sanoa, huomautti piiripäällikkö viitaten häneen. — Pyydän teitä olemaan varovaisempi, rouva Callendar, tällaisina aikoina.
— Minäkö? Kyllä… minä… Hän ei loukkautunut, tuntien olevansa turvallinen nähdessään piiripäällikön vakavuuden.
— Onko vielä muita kysymyksiä? Välttämättömiä kysymyksiä.
— Onko… missä hän on? sopersi rouva Lesley.
— Vankilassa. Takuuta ei hyväksytty.
Fielding puhui senjälkeen. Hän tahtoi tietää, oliko neiti Questedin tilasta laadittu minkäänlaista virallista ilmoitusta, vai olivatko kaikki nämä vakavat huhut pelkkiä juoruja. Hänen kysymyksensä vaikutti vastenmielisesti, osittain senvuoksi, että hän oli maininnut neidin nimen. Hänestä ja Azizista puheltiin tavallisesti vain kautta rantain.