— Te peruutatte siis syytöksenne? Vastatkaa! huusi oikeuden edustaja.
Jokin, Adela ei ymmärtänyt, mikä, piti häntä pystyssä ja auttoi häntä kestämään. Vaikka harhanäky olikin jo haihtunut ja hän oli palannut takaisin tähän inhoittavaan maailmaan, hän muisti sentään kaiken, mitä hän oli oppinut. Hyvitys ja tunnustus — niiden vuoro oli nyt. Hän vastasi kovalla jokapäiväisellä äänellä: — Minä peruutan kaikki.
— Se riittää. Istuutukaa. Herra McBryde, haluatteko jatkaa kuultuanne tämän selityksen?
Poliisipäällikkö katsoi todistajaansa, kuin tämä olisi ollut rikkinäinen kone, ja sanoi: — Oletteko mieletön?
— Älkää kyselkö häneltä enää mitään, sir. Teillä ei ole siihen enää mitään oikeutta.
— Suokaa minulle ajatusaikaa.
— Sahib, teidän täytyy luopua syytöksestä, sillä tästä näyttää tulevan häpeäjuttu! huusi Nawab Bahadur äkkiä raivokkaasti oikeussalin perältä.
— Se ei tule tapahtumaan! huusi rouva Turton yli kiihtyvän hälinän. — Kutsukaa toiset todistajat esiin. Tässähän ei kukaan meistä voi enää tuntea itseään turvalliseksi.
Ronny koetti hillitä häntä, mutta hän tyrkkäsi Ronnya vihaisesti ja alkoi sen jälkeen sättiä Adelaa.
Poliisipäällikkö astui muutamia askelia auttaakseen ystäviään ja sanoi sivumennessään yliolkaisesti tuomarille: