— Vai olisikohan sen tehnyt joku noista pathaneista, joita on maleksinut piirikunnassa?
— Siis joku, joka oleskeli jossakin toisessa luolassa ja seurasi minua oppaan katsoessa muualle. Niin, se voi olla hyvinkin mahdollista.
Juuri silloin tuli Hamidullah huoneeseen eikä näyttänyt ollenkaan tyytyväiseltä nähdessään heidät kahden kesken. Kuten kaikki Chandraporen asukkaat ei hänkään voinut ymmärtää neiti Questedin käyttäytymistä. Hän oli kuullut heidän keskustelunsa viimeisen lauseen. — Halloo, rakas Fielding, sanoi hän. — Sain teidät vihdoinkin käsiini. Voitteko lähteä heti Dilkushaan?
— Hetikö?
— Toivon voivani lähteä täältä minuutin kuluttua, niin että älkää välittäkö minusta, sanoi Adela.
— Puhelinjohto on katkaistu eikä neiti Quested voi soittaa ystävilleen, selitti Fielding.
— On katkaistu paljon muutakin, enemmän kuin mitä milloinkaan saadaan korjatuksi, sanoi toinen. —
Mutta kaikissa tapauksissa olisi keksittävä jokin keino tämän neidin siirtämiseksi takaisin siviililinjoille. Sivistyksellähän on niin monenlaisia keinoja, hän sanoi katsomatta neiti Questediin.
Fielding, jonka mielestä tämä kohtaaminen voi yhtä hyvin tapahtua ystävällisestikin, sanoi: — Neiti Quested on selittänyt minulle hieman käyttäytymistään tänä aamuna.
— Ehkä ihmeitten aika on palannut takaisin. Ihmisten täytyy olla valmistuneita kaikkeen, sanovat filosofimme.