— Hän ei tullut sisälle kerhoon. Hän sanoi, ettei hän saa.
— Silloin totuus paljastui Heaslopille ja hän huudahti: — Hyvä Jumala! Ei suinkaan hän ollut muhamettilainen? Miksi ihmeessä et sanonut puhutelleesi alkuasukasta? Olin aivan väärillä jäljillä.
— Muhamettilainen! Miten äärettömän kiinnostavaa! huudahti neiti Quested. — Ronny, eikö tämä olekin juuri äitisi tapaista? Meidän keskustellessamme, kuinka pääsisimme tuntemaan oikean Indian, hän menee ja kohtaa; sen, ja unhottaa sitten kokonaan kokemuksensa.
Mutta Ronny oli hämillään. Äitinsä kuvauksesta hän oli luullut lääkäriä nuoreksi Mugginsiksi Gangeksen toiselta puolen ja paljastanut kaikki toverilliset tunteensa. Olipa tämä sekasotkua! Miksi äiti ei ollut vihjaissut äänenpainollaankaan puhuvansa indialaisesta? Vihaisesti ja diktaattorimaisesti hän alkoi kysellä häneltä: — Huusiko hän todellakin sinulle moskeassa? Kuinka? Miten hävytöntä! Mitä hänellä itsellään oli tekemistä siellä siihen aikaan? Ei, se ei ole heidän rukoushetkensä. Tämän hän sanoi vastaukseksi neiti Questedille, joka oli hyvin innoissaan seikkailusta. — Vai huusi hän sinulle jotakin kengistäsi. Siinä tapauksessa se oli hävyttömyys. Vanha temppu! Toivon, ettet olisi riisunut kenkiäsi.
— Ehkäpä se oli hävyttömyyttä, mutta mikään temppu se ei ollut, sanoi rouva Moore. Indialainen oli vallan suunniltaan, kuulin sen hänen äänestään. Mutta hän muuttui heti, kun vastasin hänelle.
— Sinun ei olisi pitänyt vastata.
— Mutta, kuulehan nyt, sanoi järkevä tyttö — etkö odottaisi vastausta joltakin muhamettilaiselta, jos käskisit häntä ottamaan hatun päästä kirkossa?
— Siinä on ero, äärettömän suuri ero, mutta te ette ymmärrä sitä.
– Tiedän, etten ymmärrä, mutta tahtoisin käsittää sen. Ole ystävällinen ja selitä meille.
Heaslop toivoi, ettei Adela puuttuisi koko asiaan. Hänen äitinsä ei merkinnyt niin paljon — hän oli vain huvimatkailija, tilapäinen saattaja, joka palaisi Englantiin sulattamaan saamiaan vaikutelmia. Mutta Adelaan nähden, joka aikoi jäädä pysyvästi maahan, oli toisin; kävisi väsyttäväksi, jos hän joutuisi väärälle tolalle alkuasukaskysymyksessä. Hilliten hevosia hän sanoi: — Tuolla on teidän Gangeksenne.