— Pieni ystäväni, rouva Moore sanoi ampiaiselle. Se ei herännyt, mutta hänen äänensä liehui ulos ja lisäsi yön hämminkiä.
IV
Piiripäällikkö piti sanansa. Seuraavana päivänä hän lähetti kutsukortteja useimmille paikkakunnan indialaisille herrasmiehille ilmoittaen ottavansa heidät vastaan kerhon puutarhassa ensi tiistaina viiden ja seitsemän välillä ja että rouva Turton toivottaisi mielellään tervetulleiksi kaikki ne heidän perheittensä naiset, jotka eivät välitä purdahnista [purdah, väliverho, joka indial. talossa erottaa naisten osaston]. Hänen tekonsa aiheutti suuren hälinän ja siitä keskusteltiin eri piireissä.
— Tämä tapahtuu maaherran määräyksestä, kuului Mahomet Alin selitys. — Turton ei tekisi sitä milloinkaan, ellei hänen olisi pakko. Nuo korkeammat virkamiehet ovat toisenlaisia, he ovat myötämielisiä meille, varakuningaskin, ja he vaativat, että meitä on kohdeltava oikein. Mutta he tulevat tänne niin harvoin ja asuvat niin kaukana täältä. Kuitenkin —
— Hyvähän on tuntea myötämielisyyttä matkojen päästä, sanoi muuan parrakas vanha herra. — Minä annan enemmän arvoa ystävälliselle sanalle, joka kuiskataan korvaani. Herra Turton on lausunut sen syystä tai toisesta. Hän puhuu ja me kuuntelemme. En ymmärrä, miksi meidän pitäisi väitellä asiasta sen pitemmälti. Lopuksi hän toisti muutamia koraanin lauseita.
— Kaikilla ei ole teidän lempeää luonnottanne, Nawab Bahadur [kunnianimi indialaisten keskuudessa], eikä teidän oppineisuuttanne.
— Maaherra saattaa olla hyvä ystäväni, mutta minä en aiheutakaan hänelle minkäänlaisia huolia. Kuinka voitte, Nawab Bahadur? — Kiitoksia, mainiosti, sir Gilbert. Kuinka itse voitte? — Ja sillä siitä on päästy. Mutta minä voin olla herra Turtonin silmätikkuna, ja jos hän kutsuu minut, otan kutsun vastaan. Aion matkustaa tänne Dilkushasta juuri senvuoksi, vaikka minun silloin täytyykin lykätä toisia asioita tuonnemmaksi.
— Tulette menettämään arvokkaisuutenne, sanoi äkkiä muuan pieni tumma herra.
Kaikki liikahtivat paheksuvasti. Kuka olikaan tämä sivistymätön nousukas, joka uskalsi arvostella piirikunnan rikkainta tilanomistajaa? Vaikka Mahomet Ali olikin samaa mieltä nousukkaan kanssa, katsoi hän velvollisuudekseen vastustaa häntä. — Herra Ram Chand! hän sanoi kumartaen jäykästi kädet lanteilla.
— Herra Mahomet Ali!