— Sahib sanoo sen olleen hyenan.
— Älkää toruko herra Harrista. Hän pelasti meidät ikävästä kuperkeikasta. Hyvin tehty, Harris!
— Kuperkeikasta, jota meidän ei olisi lainkaan tarvinnut pelätä, jos hän olisi totellut minua ja ajanut Gangavatin tietä Marabarin asemesta.
— Se oli minun vikani. Käskin hänen kääntää tälle tielle, koska tätä on parempi ajaa. Herra Lesley on laitattanut sen autoille sopivaksi aina kukkuloille saakka.
— Ahaa, nyt alan ymmärtää! Hän näytti kokoavan ajatuksiansa ja pyyteli veltosti ja perinpohjaisesti anteeksi onnettomuutta. Ronny mumisi: »No, älkäähän nyt», mutta indialaisen velvollisuus oli pyytää anteeksi, ja hänen olisi pitänyt tehdä se jo aikaisemmin. Vaikka englantilaiset ovatkin kylmäverisiä kriitillisellä hetkellä, ei kenenkään tarvitse silti luulla, etteivät ne merkitse mitään. Nawab Bahadur oli joutunut pahempaan kuin pulaan.
Samassa lähestyi muuan suuri auto vastakkaiselta taholta. Ronny meni muutamia askelia lähemmäksi ja pysähdytti sen ponnekkain sanoin ja liikkein. Jäähdyttäjässä oli poikkipäin kirjoitus »Mudkulin valtio» ja autossa istui neiti Derek loistaen hilpeydestä ja suopeudesta.
— Herra Heaslop, neiti Quested, miksi pysähdytätte viattoman naisen?
— Meille on sattunut pieni onnettomuus.
— Miten ikävää!
— Ajoimme hyenan yli.