Sitä silmälläpitäen hän oli viivytellyt vihamiestensä läheisyydessä ja päättänyt kärsivällisesti varrota ja tähyillä, kunnes sattuma tarjoaisi hänelle tilaisuuden. Ja odotusaika oli ollut lyhyt. Tietämättänsä oli maurilainen edistänyt hänen suunnitelmiansa. Tytön ja ulkomaalaisten kumppaniensa seurassa hän oli seuraavana päivänä salaa pujahtanut tiehensä ja merkeistä päättäen ilmeisen hätäisesti lähtenyt autiosta kylästä, jossa hän oli levännyt viikon. Ja askelittain oli pienempi joukkue seurannut vähäistä karavaania pohjoista kohti Tuggurtiin.
Kun muukalaiset matkustivat ilman palvelijoita, oli heidän tarpeiksensa riittänyt kameli kullekin; ja yksi kameli ja pari jäntevää pikku aasia oli kantanut koko käärmeenlumoojan kuormaston. Vankoilla hevosilla ratsastavista takaa-ajajista oli matka ollut ikävän vitkallinen, mutta hidas eteneminen ja pitkät pysähdykset olivat suoneet Ahmedille aikaa toipua osaksensa tulleesta kovakouraisesta käsittelystä. Ja voimien elpyminen oli vain lujittanut hänen päätöstänsä.
Joka päivä oli hän käynyt hilpeämmäksi ja reippaammaksi nähdessään voittonsa lähestyvän; ja illan toisensa jälkeen oli hän unen tuloon saakka virunut, kuunnellen kumppaniensa rauhallista hengitystä ja suunnitellen kostoaan.
Vihdoin oli saavuttu Tuggurtiin. Alunperin haluamatta avoimesti näyttäytyä kaupungissa, jossa hänet tunnettiin, hän oli odottanut hämärää, ennenkuin oli mennyt sinne muutamia tunteja maurilaisen tulon jälkeen.
Hän oli mennyt suoraapäätä erään arabialaisen ystävänsä taloon. Tämä ystävä rakasti velton mukavia, kalliiksi käyviä elintapoja, ja häntä miellytti enemmän asua Ranskan pääkaupungissa kuin omassa maassansa. Onni oli suosinut Ahmedia, joten hän oli tavannut ystävänsä kotosalla, vaikka aikeissa seuraavana päivänä lähteä tavanmukaiselle matkallensa Pariisiin. Muutamien selittävien sanojen jälkeen oli talo ja palvelijat intomielisesti luovutettu hänen käytettäväkseen, ja hänen isäntänsä oli vain pahoitellut sitä, ettei hän itse voinut jäädä ja olla mukana seikkailussa, sillä se kiehtoi väkevästi hänen mielikuvitustansa, joka oli vilkkaampi kuin hänen ruumiinsa.
Ja vannotettuaan isäntänsä palvelijat pitämään asian salassa hän oli pysytellyt Tuggurtissa piilossa.
Hänen aikomuksensa ei ollut antaa viranomaisille vihiä itsestänsä, ennenkuin hänen suunnitelmansa olivat kypsyneet. Tyttö oli toimitettava turvaan, ennenkuin hän kävisi käsiksi maurilaiseen ja tämän liittolaisiin.
Ja alusta loppuun saakka oli hänen suunnittelemansa rohkea kaappaus luistanut sujuvammin kuin hän oli uskaltanut toivoakaan. Auliilla, tuhlaavaisesti jaetuilla lahjuksilla olivat Ramadan ja S'rir helposti saaneet kootuksi kirjavan joukon oikeita paimentolaisia ja vetelehtijöitä, jotka olivat valmiit esiintymään sellaisina. Kaikki ne miehet olivat perin kärkkäitä liittymään yritykseen, sillä olihan se tähdätty yksinomaan vaeltavaa maurilaista vastaan, jonka uskonnollisia mielipiteitä he eivät hyväksyneet, ja paria vähän tunnettua ulkomaalaista vastaan, jotka samoin kuin heidän palkkaajansakin piileskelivät kaupungissa. Ja sillä hetkellä kuhisi Tuggurtissa tyytymättömiä, jotka olisivat olleet valmiit ryhtymään vaarallisempaankin seikkailuun heidän käsiinsä niin helposti solahtaneesta, harvinaisesta palkkiosta.
Ramadanilta ja S'ririltä Ahmed oli kuullut käärmeenlumoojan café mauressa saavuttamasta menestyksestä. Heiltä hän oli myöskin saanut tietää, että tytön oli sallittu vapaasti liikkua kaupungissa. Mutta tytön ryöstäminen niin helpolla tavalla ei ollut miellyttänyt häntä. Hän oli keksinyt draamallisemman ja tyydyttävämmän kostamistavan. Hän anastaisi tytön jälleen avoimesti ja näyttäen mahtiansa niin paljon kuin suinkin saattaisi ihan niiden miesten silmien edestä, jotka olivat käyttäneet tyttöä syöttinä vangitaksensa hänet.
Sen tehtyänsä, mutta vasta sitten, hän koettaisi saada selville niiden muukalaisten salaisen piilopaikan, joiden salaperäiset puheet ja käytös olivat niin voimakkaasti herättäneet hänessä epäluuloja, ja ottaa paremman selon heidän liikkeistänsä. Hän ei voinut toimia pelkkien otaksumien perusteella, vaan hän kaipasi varmoja tosiasioita — selvää juttua, jonka hän saattaisi esittää ranskalaisille viranomaisille ja siten kostaa oman yksityisen loukkauksensa ja samalla kertaa auttaa hallitusta.