»Täällä? — oman kokemukseni mukaan? — no niin, voin kyllä vastata myöntävästi. Esimerkiksi — ei kovin kauan sitten — juuri tässä talossa sattui omituinen tapahtuma. 'Rauhoitussysteemi', tiedättehän, oli silloin hoitotapana, ja potilaat olivat vapaalla jalalla. He käyttäytyivät huomattavan hyvin — erikoisen hyvin — kuka tahansa tervejärkinen olisi ymmärtänyt, että joitakin pirullisia tuumia haudottiin — tietänyt vain siitä seikasta, että veitikat käyttäytyivät niin huomattavan hyvin. Ja sittenpä tapahtuikin, että eräänä kauniina aamuna hoitajat löysivät itsensä kädet ja jalat sidottuina kopeista, jossa heitä kohdeltiin, niinkuin he olisivat olleet mielipuolia, ja vartijoina olivat mielipuolet itse, jotka olivat ottaneet itselleen vartijain velvollisuudet.»
»Mitä te puhutte! En ikinä ole kuullutkaan mitään niin hullunkurista!»
»Se on aivan totta — kaikki tämä johtui erään hölmön toimesta — erään mielipuolen — joka jotenkin oli saanut päähänsä, että hän oli keksinyt paremman hallitustavan kuin kukaan milloinkaan — hullujenhallituksen, tarkoitan. Hän tahtoi luultavasti panna keksintönsä käytäntöön ja niinpä hän houkutteli muut potilaat yhtymään salaliittoon hallitsevien voimien kukistamiseksi.»
»Ja häntä todellakin onnisti?»
»Ei epäilystäkään. Vartijat ja vartioidut olivat pian vaihtaneet paikkoja. Tai ei aivan niin, sillä mielipuolet olivat olleet vapaina, mutta vartijoita pidettiin kopeissa edelleen ja kohdeltiin, surullista sanoa, hyvin ylimielisellä tavalla.»
»Mutta otaksun, että vastavallankumous pantiin pian toimeen. Tällainen olotila ei ole voinut kauan jatkua. Ympäristön väki — laitoksen vierailijat tekivät varmasti hälytyksen.»
»Erehdytte. Pääkapinoitsija oli liian ovela sellaiseen. Hän ei päästänyt laitokseen keitään vierailijoita — paitsi eräänä päivänä erään hyvin tyhmännäköisen nuoren herrasmiehen, jonka suhteen hänellä ei ollut aihetta mitään pelätä. Hän päästi hänet laitokseen — vain vaihtelun vuoksi — pitääkseen vähän hupia hänen kustannuksellaan. Peijattuaan häntä tarpeeksi hän päästi hänet pois ja lähetti hänet omille teilleen.»
»Ja miten kauan nuo hullut sitten hallitsivat?»
»Oh, hyvin pitkän ajan — varmasti kuukauden — en tarkasti osaa sanoa miten paljon kauemmin. Sillä välin hullut pitivät hauskaa, uskokaa pois. He heittivät pois omat nukkavierupukunsa ja panivat tyhjäksi pukusäiliöt ja jalokivilippaat. Talon kellarit olivat viinipulloja täynnä, ja nämä mielipuolet ovat oikeita piruja tietämään, miten sitä juodaan. He elivät hyvin, uskokaa pois.»
»Entä kohtelu — mitä erikoista kohtelutapaa kapinanjohtaja rupesi käyttämään?»