"Odota!" hän jatkoi. "Se ei ole minun rakkauteni — se on prinsessasi, Dejah Thorisin, rakkaus. Se on opettanut minut käsittämään, mitä oikea rakkaus on, mitä sen pitäisi olla, ja kuinka kaukana minun itsekäs ja kateellinen intohimoni oli todellisesta rakkaudesta.
"— Nyt olen muuttunut. Nyt voisin rakastaa, kuten Dejah Thoris rakastaa. Ja siksi on ainoana onnenani tieto siitä, että sinä ja hän olette taaskin yhdessä, sillä vain hän voi tehdä sinut todella onnelliseksi.
"— Mutta minä olen onneton kaiken tekemäni pahan johdosta. Minulla on paljon syntejä sovitettavana, ja vaikkapa olisin kuolematon, olisi elämäni sittenkin liian lyhyt niiden korjaamiseen.
"— Mutta on toinenkin keino, ja joskin Phaidor, pyhien thernien pyhän hekkadorin tytär, on rikkonut, niin hän on tänään jo osittain korvannut rikkomuksensa, ja ettet epäilisi hänen katumuksensa vilpittömyyttä ja hänen vakuutustaan uudesta rakkaudesta, joka ulottuu Dejah Thorisiinkin, hän todistaa ne oikeiksi sillä ainoalla tavalla, mikä hänellä on tarjolla — pelastettuaan teidät toisianne varten Phaidor jättää sinut hänen syleilyynsä."
Näin sanottuaan hän pyörähti ympäri ja hyppäsi aluksen kannelta syvyyteen.
Kauhusta huudahtaen syöksähdin eteenpäin yrittäen pelastaa tämän ihmisen henkeä, jonka niin mielelläni olisin kahden viime vuoden aikana toivonut kuolleeksi. Mutta yritykseni oli turha. En ehtinyt ajoissa.
Kyyneleet silmissä käännyin toisaalle, etten näkisi allani olevaa kauheaa näkyä.
Hetkistä myöhemmin olin kirvoittanut Dejah Thorisin kahleet ja hänen käsivarsiensa kiertyessä kaulaani ja hurmaavien huuliensa painuessa suulleni unohdin palkkioni huumaamana näkemäni kauhut ja kestämäni kärsimykset.
KUUDESTOISTA LUKU
Uusi hallitsija