"Älkäämme jääkö tänne enää kauemmaksi", puhui toinen thern. "Jos kiiruhdamme heidän jälkeensä, niin kenties ehdimme ajoissa pelastamaan Matai Shangin ja kostamaan mustalle datorille omasta puolestamme. Mitä sanot?"
"En kertaakaan koko pitkän elämäni aikana", vastasi Lakor, "ole jättänyt täyttämättä thernien isän ainoatakaan käskyä. Minä pysyn täällä, kunnes mätänen, jollei hän palaa määräämään minua muualle."
Lakorin toveri pudisti päätään.
"Olet minua ylempi", sanoi hän, "en voi tehdä sellaista, mitä et hyväksy, vaikka uskonkin, että menettelemme typerästi jäädessämme."
Myöskin minun mielestäni he tekivät tyhmästi jäädessään, sillä Woolan eleistä näin, että jäljet veivät sen huoneen läpi, jossa he olivat vahdissa. Minulla ei ollut vähääkään syytä kovin paljoa pitää tästä itseään jumaloivien pahojen henkien rodusta, mutta kuitenkin olisin, jos suinkin mahdollista, tahtonut mennä heidän sivuitseen tekemättä heille pahaa.
Joka tapauksessa kannatti sitä koettaa, sillä taistelu viivyttäisi minua tuntuvasti, jollei se suorastaan tekisi tyyten loppua retkestäni — parempiakin miehiä kuin minä on sortunut taistellessaan huonompia miekkamiehiä vastaan kuin hurjan rohkeat thern-sotilaat ovat.
Annoin Woolalle merkin seurata ja astuin äkkiä huoneeseen miesten eteen. Minut nähdessään he heti tempasivat pitkät miekat kupeeltaan, mutta minä kohotin käteni pidättävästi.
"Etsin Thuridia, mustaa datoria", sanoin. "Hänen kanssaan olen riidassa, en teidän kanssanne. Antakaa minun sen vuoksi mennä rauhassa, sillä jollen erehdy, hän on teidän vihollisenne samoin kuin minunkin, eikä teillä voi olla mitään syytä suojella häntä."
He antoivat aseittensa laskeutua, ja Lakor puhui:
"En tiedä kuka lienet. Sinulla on thernin valkea iho ja punaisen miehen musta tukka. Mutta jos kysymyksessä olisi vain Thuridin turvallisuus, niin saisit meidän puolestamme mennä ja toivottaisimme sinulle onnea. — Sanohan ensin nimesi ja kerro, millä asioilla liikut täällä Dorin laakson alaisessa oudossa maailmassa, niin kenties voimme päästää sinut suorittamaan tehtävää, johon itse kävisimme mielellämme käsiksi, jollemme olisi saaneet toisenlaisia määräyksiä."