Siinä koko tämän kirjelapun sisältö. Se oli ilmeisesti kyhätty kiireessä, kun kirjoittaja oli tullut ajatelleeksi sen tarpeellisuutta.
En vitkastellut enää saatuani selville toisen tiedonannon sanat, ja vaikkakaan en voinut aavistaa, mitä loppukehoitus: "Solmujen jälkeen varo vaaraa!" merkitsi, olin kuitenkin varma, että minulle oli auennut pakotie ja että mitä pikemmin käyttäisin sitä hyväkseni, sitä todennäköisemmin pääsisin vapauteen.
Ja eihän asemani missään tapauksessa voisi tulla kovinkaan paljoa pahemmaksi kuin se oli ollut Runsauden holvissa.
Mutta ennenkuin olin selviytynyt tästä kirotusta luolasta, sain kuitenkin nähdä, että asemani olisi saattanut käydä hyvinkin paljoa pahemmaksi, jos minun olisi ollut pakko viipyä siellä vielä pari minuuttia.
Sen verran aikaa minulta kului kiivetessäni noin viisitoista metriä koppini lattialta ylöspäin. Sitten kiintyi huomioni ylhäältä kuuluvaan meluun. Säikähdin nähdessäni, että aukon kansi nostettiin pois ja joukko keltaisia sotilaita kuvastui taivasta vasten.
Ponnistelinko kenties eteenpäin vain joutuakseni johonkin uuteen satimeen? Olivatko saamani sanomat sittenkin petosta? Mutta silloin, juuri kun toivoni ja rohkeuteni olivat painuneet aivan lamaan, näin kaksi seikkaa.
Toinen oli se, että aukon reunalta laskettiin minua kohti isoa, rimpuilevaa ja murisevaa aptia, ja toinen, että kaivon seinässä oli aukko, miehen vartaloa avarampi, ja että nuorani vei sinne.
Samalla hetkellä, jolloin kapusin edessäni olevaan pimeään onkaloon, laskeutui apti sivuitseni koettaen siepata minua valtaisilla käpälillään ja raivoissaan ärjyen ja ulvoen hirvittävästi.
Nyt oivalsin täydelleen, minkä kohtalon Salensus Oll oli minulle suunnitellut. Rääkättyään minua ensiksi nälässä, hän oli sitten käskenyt laskea vankilaani tämän hurjan pedon täydentämään pirullisen mielikuvituksensa keksintöä.
Sitten välähti mieleeni vielä yksi asia — olin elänyt yhdeksän päivää, ja kymmenen päivää oli määräaika, jonka jälkeen Salensus Oll voisi ottaa Dejah Thorisin kuningattarekseen. Aptin tehtävänä oli varmentaa kuolemani ennen kymmenettä päivää.