"No no, herra Philander", moitti professori Porter, "teidän arvollenne ei mitenkään sovi, että alistutte noin häpeälliseen kohteluun."
Mutta tuskin olivat sanat päässeet hänen suustaan, kun häneen itseensäkin tartuttiin ja hänenkin kaulansa sidottiin samaan köyteen. Sitten Tarzan lähti matkalle pohjoiseen, laahaten mukanaan pahasti säikähtynyttä professoria ja tämän sihteeriä.
Syvän hiljaisuuden vallitessa marssivat nämä kaksi vanhusta, ja kun olivat väsyneitä ja toivottomia, tuntui matka heistä kestävän tunteja; mutta pienelle mäelle tultaessa yllätti heidät ilo, sillä edessään, tuskin sadan metrin päässä, he näkivät majan.
Silloin Tarzan päästi heidät vapaiksi ja osoittaen pikku rakennusta katosi läheiseen viidakkoon.
"Tuiki merkillistä, tuiki merkillistä!" huohotti professori. "Mutta nyt näette, herra Philander, että olin oikeassa, kuten tavallisesti. Jos ette olisi ollut niin itsepäinen, olisimme säästyneet monilta nöyryyttäviltä, etten sanoisi vaarallisilta tapahtumilta. Pyydän, että tästälähin annatte kypsyneemmän ja käytännöllisemmän hengen johtaa itseänne, kun viisaat neuvot ovat tarpeen."
Herra Samuel T. Philander oli niin hyvillään seikkailun onnellisesta päättymisestä, ettei loukkaantunut professorin pistosanoista. Hän vain tarttui ystävänsä käsivarteen ja hoputti häntä majalle päin.
Suuri oli haaksirikkoisten ilo, kun heidän pieni joukkonsa taas oli koolla. Vielä päivän sarastaessa he kertoivat seikkailujaan ja lausuivat arveluita kummallisesti vartijastaan ja suojelijastaan, jonka olivat tällä autiolla rannalla tavanneet.
Esmeralda uskoi varmasti, ettei se ollut kukaan muu kuin Jumalan enkeli, joka oli erityisesti lähetetty heistä huolta pitämään.
"Jos olisitte nähnyt hänen syövän leijonan raakaa lihaa, Esmeralda", sanoi Clayton nauraen, "niin olisitte varmaan pitänyt häntä jokseenkin aineellisena enkelinä".
"Liha ei muuta asiaa, massa Clayton", vastasi Esmeralda, "mutta luulen, että Herra on unohtanut antaa hänelle mukaan tulitikkuja, kun hänet pantiin niin kovalla kiireellä lähtemään avuksemme. Eikä kukaan voi ilman tikkuja keittää."