Äkkiä ilmestyi koillisesta musta auto kiitäen hurjaa vauhtia pitkin tietä.
Nytkähtäen se seisahtui rakennuksen eteen, ja siitä hypähti mustatukkainen jättiläinen, joka heti ryntäsi sisälle. Sohvalla makasi Clayton. Mies pysähtyi hämmästyneenä, mutta seuraavassa tuokiossa hän kumartui nukkuvan puoleen ja ravisti tätä olkapäästä, huutaen:
"Herätkää, Clayton! Hullujako te kaikki olette täällä? Ettekö tiedä, että tulipalo on jo melkein saartanut teidät! Missä on neiti Porter?"
Clayton kavahti pystyyn. Hän ei tuntenut vierasta, mutta ymmärsi hänen sanansa ja syöksyi ulos kuistille.
"Hitto vie!" huusi hän ja ryntäsi takaisin sisään. "Jane Jane! Missä te olette?"
Kohta tulivat paikalle Esmeralda, professori Porter ja herra
Philander.
"Missä neiti Jane on?" kovisti Clayton, tarttui Esmeraldan hartiaan ja ravisti vimmatusti.
"Oi, laupias taivas; massa Clayton, neiti meni kävelemään."
"Eikä hän ole vielä palannut?" Ja vastausta odottamatta Clayton juoksi pihalle, jonne toisetkin häntä seurasivat.
"Minne päin hän lähti?" huusi mustatukkainen jättiläinen Esmeraldalle.