Tämä aie oli helpompi toteuttaa, kuin hän oli arvellut, sillä typerä eläin ei ymmärtänyt, mihin Tarzan pyrki, eikä siis todenteolla estänyt häntä.
Mutta kun apina vihdoin älysi, että vastustaja oli päässyt sellaiseen asentoon, jossa häntä vastaan ei voinut käyttää hampaita eikä nyrkkejä, heittäytyi hän maahan niin rajusti, että Tarzanilla oli täysi työ pitää kiinni kierivästä ja riuhtovasta pedosta ja ennenkuin hän oli ehtinyt kertaakaan iskeä lensi puukko hänen kädestään eläimen hurjasti tärähtäessä maata vasten, ja silloin Tarzan huomasi olevansa aseeton.
Seuraavien minuuttien ravistelun ja kieriskelyn aikana Tarzan hellitti monesti otteensa, kunnes vihdoin hänen oikea kätensä teki uuden tempun, jonka hän pian huomasi voittamattomaksi.
Hän oli pistänyt käsivartensa takaapäin Terkozin kainaloon ja painoi nyt kämmenellään apinan niskaa. Se oli nykyaikaisen painin "puolinelsoni", ja oppimaton apinaihminen oli sattumalta sen keksinyt; mutta terve järki osoitti hänelle samalla keksinnön arvon. Se merkitsi pelastusta varmasta kuolemasta.
Nyt hän ponnisteli saadakseen saman otteen vasemmalla kädellään, ja hetken päästä Terkozin häränniska ritisi kokonelsonin puserruksesta.
Taistelu oli nyt lopussa. Molemmat makasivat hiljaa maassa, Tarzan Terkozin selässä. Hitaasti puristui apinan iso pää yhä alemmaksi rintaa vasten.
Tarzan tiesi, mikä tästä olisi lopputuloksena. Pian taittuisi
Terkozin niska.
Silloin tuli pedon avuksi Tarzanin inhimillisyys, joka heräsi hänessä voiton hetkellä; hän alkoi puhua itselleen järkeä.
— Jos tapan hänet, — ajatteli Tarzan, — mitä hyötyä minulla siitä on? Eikö heimo siten vain menetä kelpo taistelijaa? Ja jos Terkoz kuolee, ei hän tiedä mitään minun etevämmyydestäni, mutta jos hän saa elää, tulee hänestä hyvä esikuva muille apinoille.
"Ka-go-da?" puuskutti Tarzan Terkozin korvaan. Apinainkielestä vapaasti käännettynä se merkitsee: Tunnustatko itsesi voitetuksi?