Ja sitten selveni Werperille vähitellen se onnettomuus, joka oli kohdannut rauhallista laaksoa senjälkeen kun hän viimeksi oli nähnyt sen — Ahmet Zek oli käynyt siellä!
Busuli ja hänen soturinsa olivat huomanneet hävityksen samalla hetkellä, kun olivat saaneet maatilan näkyviinsä. Nyt he jouduttivat kulkuaan, puhellen kiihkeästi ja pohtien mullistuksen syytä ja merkitystä.
Kun he lopulta olivat ehtineet tallatun puutarhan poikki ja seisahtuneet herransa huvilan hiiltyneiden raunioiden eteen, toteutuivat heidän pahimmatkin aavistuksensa sen nojalla, mitä he näkivät ympärillään.
Maassa mätäni kuolleitten ihmisten jäännöksiä, saalistavien hyenain ja muiden seutua hätyyttäneiden petoeläinten puoliksi syömiä, ja ruumiiden seassa oli niin paljon jätteitä kuolleitten vaatteista ja koristeista, että Busulille selvisi hänen herransa taloa kohdanneen onnettomuuden hirveä tarina.
"Arabialaiset", hän sanoi miestensä ollessa koolla hänen ympärillään.
Wazirit tähystelivät useita minuutteja ympärilleen mykän raivon vallassa. Joka taholla he tapasivat lisää todisteita sen julman vihollisen säälimättömyydestä, joka oli tullut suuren Bwanan poissa ollessa ja hävittänyt hänen omaisuutensa.
"Mitä he tekivät 'ladylle'?" kysyi eräs mustista.
Neekerit olivat aina nimittäneet lady Greystokea tällä tavoin.
"Naiset he ovat luultavasti ottaneet mukaansa", sanoi Busuli. "Meidän vaimomme ja hänen."
Muuan jättiläinen kohotti keihäänsä päänsä yli ja päästi villin raivon ja vihan huudon. Muut seurasivat hänen, esimerkkiään. Busuli sai heidät kädenliikkeellä vaikenemaan.