Hänen lähdettyään meni apinamies Abdulin kera vielä samoilemaan Sidi Aissan kaduille, ja hänen huomionsa kiintyi pian erään maurilaiskahvilan avoimesta ovesta kuuluvaan hurjaan humuun ja meluun. Kello oli yli kahdeksan ja tanssi oli täydessä käynnissä, kun Tarzan astui sisälle. Huone oli tungokseen asti täynnä arabialaisia. Kaikki polttelivat ja hörppivät paksua, kuumaa kahviaan.
Tarzan ja Abdul saivat istuinpaikat melkein huoneen keskellä, vaikka maurilaisrumpujaan pärryttävien ja huilujaan puhaltavain soittajain hirvittävän melun vuoksi etäisempi paikka olisi ollut hiljaisuutta rakastavalle apinamiehelle mieluisampi. Jokseenkin siro uled-nail tanssi ja havaitessaan Tarzanin eurooppalaisen puvun ja vainuten aulista lahjaa heitti silkkihuivinsa hänen olalleen, saaden frangin palkaksi.
Kun toinen tanssijatar oli astunut hänen paikalleen lattialle, näki tarkkasilmäinen Abdul äskeisen tytön juttelemassa kahden arabialaisen kanssa huoneen peräpuolella lähellä sivuovea, joka vei sisempään pihaan. Sitä kiertävällä parvekkeella sijaitsivat ne huoneet, joissa kahvilassa tanssivat tytöt asuivat.
Ensiksi hän ei kiinnittänyt näkemäänsä mitään huomiota, mutta pian hän silmäkulmansa alta tirkistäen havaitsi miehen nyökkäävän heihin päin ja tytön kääntyvän ja salavihkaa vilkaisevan Tarzaniin. Sitten arabialaiset häipyivät oviaukosta pihan pimentoon.
Kun jälleen tuli saman tytön tanssivuoro, leijaili hän lähellä Tarzania ja soi yksistään tälle herttaisimmat hymynsä. Monta vihaista katsetta loivat erämaan mustanpuhuvat, tummasilmäiset pojat kookkaaseen eurooppalaiseen, mutta ei hymy eivätkä otsanrypistykset tehneet häneen mitään ulkonaisesti näkyvää vaikutusta. Taaskin viskasi tyttö huivinsa hänen olkapäälleen ja sai hopeafrangin palkaksensa. Pistäessään sitä otsaripansa alle sikäläisten tanssijatarten tapaan hän kumartui Tarzania kohti kuiskaten nopeasti muutaman sanan.
"Ulkona pihassa", virkkoi hän hätäisesti murteellisella ranskankielellä, "tahtoo kaksi miestä herralle pahaa. Ensiksi minä lupasin vietellä teidät heidän luokseen, mutta te olette ollut hyvä, enkä minä voi sitä tehdä. Rientäkää pois, ennenkuin ne huomaavat, että minä olen ne pettänyt. Minä luulen, että ne ovat kovin häijyjä miehiä."
Tarzan kiitti tyttöä vakuuttaen hänelle olevansa varovainen, ja tanssinsa lopetettuaan tämä astui pienelle ovelle ja meni ulos pihaan. Mutta Tarzan ei lähtenyt kahvilasta, vaikka häntä oli kehoitettu.
Puoleen tuntiin ei tapahtunut mitään tavallisuudesta poikkeavaa, mutta sitten astui yrmeän näköinen arabialainen kadulta kahvilaan. Hän seisahtui lähelle Tarzania tehden tahallaan loukkaavia huomautuksia eurooppalaisesta, mutta kun hän puhui äidinkieltään, ei Tarzan laisinkaan käsittänyt niiden tarkoitusta, ennenkuin Abdul ryhtyi hänelle selittämään.
"Tuo mies etsii riitaa", varoitti Abdul. "Hän ei ole yksin. Mellakan syntyessä kääntyisi tosiaankin melkein jok'ainoa täällä teitä vastaan. Olisi parempi heti lähteä, herra."
"Kysy häneltä, mitä hän haluaa?" käski Tarzan.