Hänen ilonsa tyttären onnellisesta paluusta oli verrattavissa vain hänen kiitollisuuteensa Tarzania kohtaan siitä, että tämä yön vaarojen halki toi tytön turvallisesti kotiin, ja mielihyvään siitä, että tytär oli ajoissa ehtinyt pelastamaan miehen, joka kerran oli hänet pelastanut.
Mitään kunnioitusta ei Kadur ben Saden laiminlyönyt osoittaakseen apinamiehelle arvonantoansa ja ystävyyttänsä. Kun tyttö oli kertonut el adrean surmaamisen, ympäröi Tarzanin joukko ihastuneita arabialaisia, — se oli varma tie heidän ihailuunsa ja kunnioitukseensa.
Vanha sheikki kehoitti Tarzania jäämään jatkuvasti hänen vieraakseen. Halusipa hän ottaa hänet heimokunnan jäseneksikin, ja apinamiehen mieltä tenhosi jonkun aikaa puolittain kypsynyt päätös jäädä näiden luonnon lasten luo, joita hän ymmärsi ja jotka näkyivät häntä ymmärtävän. Hänen mieltymyksensä ja kiintymyksensä tyttöön olivat voimakkaina tekijöinä yllyttämässä häntä myönteiseen päätökseen.
Jos tuo toveri olisi ollut mies, tuumi hän, niin hän ei olisi epäröinyt, sillä silloin hän olisi saanut mieluisensa kumppanin, jonka seurassa olisi voinut ratsastaa ja metsästää mielensä mukaan; mutta näin ollen heitä olisivat rajoittaneet sovinnaiset tavat, joita erämaan villit paimentolaiset noudattavat vielä ankarammin kuin niiden sivistyneemmät serkut. Ja jonkun ajan päästä tyttö naitettaisiin jollekulle noista tummista sotureista ja heidän ystävyyssuhteensa loppuisi. Niinpä Tarzan päätti kieltäytyä sheikin ehdotuksesta, vaikka viipyikin viikon hänen vieraanaan.
Hänen lähtiessään ratsasti Kadur ben Saden ja viisikymmentä valkoviittaista soturia häntä saattamaan Bu Saadaan. Heidän noustessaan ratsuilleen Kadur ben Sadenin duarissa lähtöpäivän aamuna, tuli tyttö sanomaan jäähyväiset Tarzanille.
"Olen rukoillut, että jäisitte meidän luoksemme", sanoi hän koruttomasti, Tarzanin kumartuessa satulastaan puristamaan hänen kättänsä hyvästiksi, "ja nyt minä rukoilen teidän palaamistanne".
Hänen kauniissa silmissään oli kaihomielinen ilme ja suupielet värähtivät tunteellisesti. Se liikutti Tarzania.
"Ken tietää?" vastasi hän ja ratsasti lähtevien arabialaisten perästä.
Bu Saadan ulkopuolella hän sanoi Kadur ben Sadenille ja hänen väelleen hyvästi, sillä oli olemassa syitä, jotka vaativat häntä saapumaan kaupunkiin mahdollisimman salaisesti, ja kun hän oli ne selittänyt sheikille, yhtyi tämä hänen päätökseensä. Arabialaisten oli ratsastettava kaupunkiin hänen edellään, hiiskumatta mitään siitä, että hän oli ollut heidän parissansa. Myöhemmin saapuisi Tarzan yksinään ja menisi suoraa päätä vähän tunnettuun alkuasukas-yömajaan.
Niinpä, kun hän saapui kaupunkiin vasta pimeän jälkeen, häntä ei nähnyt kukaan, joka hänet tunsi, ja hän pääsi huomaamatta yömajaan. Syötyään päivällistä Kadur ben Sadenin kanssa, joka oli hänen vieraanansa, hän lähti kiertoteitse entiseen hotelliinsa, ja tullen takaovesta sisään etsi isännän, joka kummastui suuresti nähdessään hänen elävän.