Jälleen Viidakkosaarella
Seurueen ensimmäisenä toimena oli hakea raikasta vettä ja tehdä leiri, sillä kaikki tiesivät, että heidän oleskeluansa Viidakkosaarella saattaisi kestää kuukausia, ehkä vuosiakin.
Tarzan tiesi, missä vettä oli lähimpänä, ja sinne hän vei seurueen heti. Siellä miehet rupesivat tekemään majoja ja karkeita tarve-esineitä. Tarzan lähti viidakkoon etsimään ruokaa ja jätti uskollisen Mugambin ja mosula-naisen suojelemaan Janea, jota hän ei voinut uskoa Kincaidin laivamiesten huostaan.
Lady Greystoke tunsi paljon suurempaa tuskaa kuin kukaan muu haaksirikkoisista. Hänen oma hädänalainen tilansa ei tuottanut niin suurta surua hänen ennestäänkin paljon kärsineelle äidinsydämelleen kuin tieto siitä, että hän nyt ei saisi ehkä milloinkaan tietää esikoisensa kohtaloa eikä tehdä mitään hänen olopaikkansa löytämiseksi tai parantaakseen hänen tilaansa, jonka hän mielessään kuvitteli tietysti mitä kovimmaksi.
Kahtena viikkona kaikki käyttivät aikansa niihin erilaisiin tehtäviin, jotka olivat tulleet kunkin osaksi. Auringonnoususta auringonlaskuun asti pidettiin vahtia leirin lähellä olevalla jyrkänteellä — meren yli kohoavalla kallionkielekkeellä. Täällä oli suuri kasa kuivia risuja aina valmiina sytytettäväksi, ja maahan isketyn korkean tangon päässä liehui pikaisesti keksitty hätämerkki — Kincaidin perämiehen punainen villapaita.
Mutta heidän väsyneet silmänsä eivät nähneet taivaanrannalla yhtäkään purjetta tai savutuprua, vaikka he joka päivä tähystelivät aavaa valtamerta loputtomasti ja toivottomasti odottaen.
Tarzan ehdotti vihdoin, että he yrittäisivät rakentaa laivan, joka veisi heidät takaisin mannermaalle. Hän osasi näyttää, kuinka tehtiin alkeellisia työkaluja, ja kun miehet kerran olivat tulleet ajatuksesta perille, olivat he hyvin innokkaita aloittamaan työnsä.
Mutta kun aikaa kului ja he huomasivat selvemmin yrityksensä äärettömän vaikeuden, alkoivat he murista ja riidellä toistensa kanssa, niin että eripuraisuus ja epäluulo tulivat vielä muiden vaarojen lisäksi.
Nyt pelkäsi Tarzan yhä enemmän kuin ennen jättää Janea Kincaidin törkeiden laivamiesten pariin. Mutta hänen täytyi mennä metsästämään, sillä kukaan ei voinut niin hyvin etsiä ja saada saalista kuin hän. Joskus meni Mugambi hänen sijastaan, mutta neekerin keihäs ja nuolet eivät olleet niin varmoja kuin apinamiehen köysi ja veitsi.
Lopulta miehet alkoivat jäädä työstä pois ja menivät kaksittain viidakkoon tiedusteluille tai metsästämään. Koko tänä aikana ei leirissä ollut nähty Sheetaa tai Akutia ja muita suuria apinoita, vaikka Tarzan oli joskus tavannut ne viidakossa metsästysretkillään.