Rannalla hän tapasi hauraan, tuliperäisen kalliomöhkäleen. Suurella työllä onnistui hänen irroittaa siitä kapea, noin kaksitoista tuumaa pitkä ja neljännestuuman paksuinen liuska. Sen toinen sivu oli aivan ohut läheltä kärkeä. Tämä liuska oli veitsen alkuna.

Hän meni viidakkoon ja katseli etsien ympärilleen, kunnes löysi kaatuneen puun, jossa tiesi puuaineksen olevan kovaa. Siitä hän katkaisi pienen suoran oksan ja teroitti sen toisesta päästä.

Sitten hän kaiversi pienen pyöreän läven puunrunkoon. Tähän hän pudotti muutamia pieniksi leikattuja kaarnanpaloja, sovitti terävän kepinpään läpeen ja pyöritteli nopeasti kämmentensä välissä ohutta puikkoa, istuen kahdareisin puunrungolla.

Jonkun ajan kuluttua alkoi pienestä sytykekasasta kohota hieman savua, ja hetkeä myöhemmin oli kaikki liekeissä. Koottuaan pienoiseen tuleen muutamia suurempia oksia ja puunkappaleita sai Tarzan pian aikaan melko suuren roihun, joka humisi kuivan puun yhä laajenevassa onkalossa.

Tähän tuleen hän pisti kiviveitsensä terän, ja kun se oli tullut oikein kuumaksi, veti hän sen pois ja kostutti hieman ohutta terää. Kostutetusta paikasta irtautui silloin pieni liuska lasimaista ainetta ja veitsenterä tuli ohuemmaksi.

Tällä tavoin apinamies hyvin hitaasti ja vaivaloisesti hioi alkeellisen metsästysveitsensä terää.

Hän ei koettanut saada asettaan heti paikalla valmiiksi. Aluksi hän tyytyi saamaan parin tuuman pituisen terävän kohdan veitsen terään, ja sen avulla hän teki itselleen pitkän, taipuisan jousenkaaren, kädensijan veitseensä, paksun ryhmysauvan ja runsaan nuolivaraston.

Nämä hän kätki suureen puuhun pikku joen varrelle, ja sinne hän rakensi myöskin lavan, jonka yläpuolella oli palmunlehvistä tehty katto.

Kun kaikki nämä toimet oli suoritettu, oli pimeä jo tulossa ja Tarzan tunsi kovaa nälkää.

Hän oli huomannut lyhyen metsässäkäyntinsä aikana, että jonkun matkan päässä jokea ylöspäin hänen puustaan oli paljon käytetty juomapaikka, jonne — mikäli saattoi päättää siitä, että kumpikin ranta oli sotkettu, — kaikenlaiset eläimet tulivat suurissa joukoin sammuttamaan janoansa. Nälkäinen apinamies hiipi hiljaa tälle paikalle.