"Mitä te itse teitte heille — mihin te veitte heitä?" kysyi Tarzan ja jatkoi sitten kumartuen aivan miehen yli — villit silmät leimusivat intohimoista vihaa ja kostoa, jota hän vain vaivoin jaksoi pidättää. — "Mitä pahaa teitte vaimolleni ja lapselleni? Puhukaa nopeasti, ennenkuin tapan teidät! Sopikaa välinne Jumalan kanssa! Sanokaa minulle pahimmatkin asiat, muutoin revin teidät palasiksi käsilläni ja hampaillani. Te olette nähnyt, että voin tehdä sen!"
Anderssonin kasvoille levisi äärimmäisen hämmästyksen ilme.
"Mutta", kuiskasi hän, "mine ei loukkanu heite. Mine koetti pelasta heite tuolta veneleiselte. Teide vaimo oli minulle kiltti Kincaidilla, ja mine kuuli pikku poika joskus kirkuva. Minulla on itse vaimo ja lapsi Kristianstadissa, ja mine ei ene voinut nehde heite erillä ja Rokoffi vallassa. Se on kaikki. Olenko mine sen neköne ett mine tahtosi tehde paha heille?" jatkoi hän hetken perästä, osoittaen rinnastaan esiinpistävää nuolta.
Miehen äänensävyssä ja ilmeessä oli jotakin, joka sai Tarzanin vakuutetuksi hänen väitteittensä totuudenmukaisuudesta. Painavin todiste oli se tosiasia, että Andersson ilmeisesti näytti enemmän loukkaantuneelta kuin pelästyneeltä. Hän tiesi olevansa kuolemaisillaan, joten Tarzanin uhkaukset vaikuttivat häneen vain vähän. Mutta oli aivan ilmeistä, että hän halusi englantilaisen pääsevän totuuden perille: silloin tämä ei loukkaisi häntä pitämällä hänestä sitä luuloa, jonka hänen sanansa ja käyttäytymisensä olivat ilmaisseet.
Apinamies laskeutui heti polvilleen ruotsalaisen viereen.
"Olen pahoillani", sanoi hän aivan yksinkertaisesti, "Olin odottanut tapaavani vain lurjuksia Rokoffin seurassa. Huomaan olleeni väärässä. Se kaikki on nyt ohi; on paljon tärkeämpää saada teidät turvalliseen ja rauhaisaan paikkaan ja hoitaa haavojanne. Meidän täytyy saada teidät taas jalkeille mahdollisimman pian."
Ruotsalainen pudisti hymyillen päätänsä.
"Te mene hakema vaimo ja lapsi", sanoi hän. "Mine ole niinkuin koollu jo, mutta" — hän epäröi — "minu on paha ajatella hyena. Ettekö te tahdo tehde heti kaikki selve?"
Tarzania värisytti. Hetkeä aikaisemmin hän oli ollut vähällä tappaa tämän miehen. Nyt hän hentoi yhtä vähän ottaa henkeä häneltä kuin parhaalta ystävältäänkään.
Hän nosti ruotsalaisen pään syliinsä muuttaakseen ja helpottaakseen hänen asentoaan.