Ennenkuin valkoiset miehet huomasivat, mitä oli tapahtunut, olivat alkuasukkaat pötkineet taikauskoisessa pelossaan pensaikkoon — kantajat samoin kuin M'ganwazamin lähetitkin — mutta kiireessäänkin he olivat muistaneet ottaa mukaansa kaikki arvokkaat esineet, joita käsiinsä saivat.

Siten Rokoff ja hänen seitsemän valkoista merimiestään huomasivat olevansa yksin ja rosvottuina keskellä aarniometsää.

Tavalliseen tapaansa venäläinen soimasi tovereitaan pannen heidän niskoilleen kaiken syyn näistä tapauksista, jotka olivat johtaneet siihen melkein toivottomaan tilaan, missä he nyt olivat. Mutta merimiehillä ei ollut halua sietää hänen herjauksiaan ja kiroilemistaan.

Keskellä hänen sanatulvaansa eräs heistä veti esiin revolverin ja ampui päin venäläistä. Mies oli tähdännyt huonosti, mutta hänen tekonsa pelästytti Rokoffia niin kovasti, että hän kääntyi ja pakeni telttaansa.

Kun hän juoksi sitä kohti, sattuivat hänen silmänsä suuntautumaan boman yli metsän reunaan, ja siellä hän näki vilaukselta jotakin, joka täytti hänen kurjan sydämensä sellaisella pelolla, että se melkein poisti hänen tuntemansa kauhun niitä seitsemää miestä kohtaan, jotka nyt kaikki vihaisina ja kostonhimoisina ampuivat takaapäin hänen pakenevaa hahmoaan.

Hän oli nähnyt jättiläiskokoisen, melkein alastoman valkoisen miehen, joka sukelsi esiin pensaikosta.

Syöksyttyään telttaansa venäläinen ei pysähtynyt paossaan, vaan jatkoi matkaansa takaseinän läpi, käyttäen hyväkseen sitä pitkää halkeamaa, jonka Jane Clayton oli tehnyt edellisenä yönä.

Kauhistunut mies pujahti takaa-ajetun kaniinin tavoin lävestä, joka vielä ammotti boman seinässä sillä kohtaa, mistä hänen oma uhrinsa oli päässyt pakoon, ja kun Tarzan lähestyi leiriä vastakkaiselta puolelta, katosi Rokoff viidakkoon Jane Claytonin tolalle.

Kun apinamies astui boman sisäpuolelle vanha Tambudza käsipuolessaan, kääntyivät nuo seitsemän merimiestä, jotka tunsivat hänet, pakenemaan toiselle suunnalle. Tarzan näki, ettei Rokoff ollut heidän joukossaan, joten hän antoi heidän livistää — hänellä oli asiaa venäläiselle, jonka hän odotti löytävänsä teltasta. Mitä tuli merimiehiin, oli hän varma siitä, että viidakko vaatisi heiltä hyvitystä heidän konnantöistään, ja tässä hän olikin oikeassa, sillä hän oli viimeinen valkoinen mies, joka näki heidät.

Huomatessaan Rokoffin teltan tyhjäksi Tarzan aikoi lähteä etsimään venäläistä, kun Tambudza esitti ajatuksen, että valkoisen miehen lähtö oli epäilemättä aiheutunut M'ganwazamilta saapuneesta tiedosta, että Tarzan oli hänen kylässään.