"Tario ei sitä sallisi", hän virkkoi. "Hän tahtoo epäilemättä tehdä neidosta eetterealistin."
"Mutta minun täytyy päästä hänen luokseen", intti Carthoris. "Sanoit äsken, ettei Lotharissa ole ainoatakaan naista. Niin ollen täytyy hänen olla miesten joukossa, ja jos niin on, niin tahdon olla hänen lähellään voidakseni tarpeen vaatiessa puolustaa häntä."
"Tario tekee kuten tahtoo", kiisti Jav. "Hän lähetti sinut tiehesi, etkä saa palata, ennenkuin hän käskee noutaa sinut."
"Mutta minä menen odottamatta noutamista."
"Älä unohda jousimiehiä", varoitti Jav.
"En unohdakaan niitä", vastasi Carthoris, mutta ei virkkanut mitään siitä, että hän muisti muutakin, mitä lotharilaisen kieleltä oli luiskahtanut — sellaista, mikä kenties oli vain arvelua, mutta mihin kuitenkin tarpeen tullen kannatti kiinnittää heikko toivo.
Carthoris aikoi poistua huoneesta. Jav astui hänen eteensä, sulkien häneltä tien.
"Olen alkanut pitää sinusta, punainen mies", hän sanoi, "mutta muista, että Tario on vielä jeddakini ja että hän on määrännyt sinut tänne!"
Carthoris oli vastaamaisillaan, mutta samassa kuului heidän korviinsa heikosti naisen avunhuuto.
Kättään heilauttaen Heliumin prinssi pyyhkäisi lotharilaisen syrjään ja syöksyi miekka kädessä käytävään.