KAHDEKSAS LUKU

Tuomiosali

Kun Ptarthin Thuvia näki Carthorisin lähtevän Tarion luota, jättäen hänet yksin tämän miehen kanssa, valtasi hänet äkkiä ahdistava pelon tunne.

Upeasta huoneesta huokui salaperäisyyden tuntu. Sen kalusto ja sisustus ilmaisivat rikkautta ja sivistystä ja herättivät sellaisen vaikutelman, että huoneessa suoritettiin usein kuninkaallisia toimituksia, jolloin se oli ääriään myöten täynnä väkeä.

Mutta ympäristössä ei missään, ei eteissalissa eikä käytävässä, ollut jälkeäkään elävistä olennoista lukuun ottamatta neitoa itseään ja loikovaa Tariota, jeddakia, joka puoliavoimin silmin tarkasteli häntä kuninkaallisen lepovuoteensa komeilta peitteiltä.

Javin ja Carthorisin lähdettyä mies silmäili jonkun aikaa Thuviaa tarkasti. Sitten hän alkoi puhua.

"Tule lähemmäksi!" hän käski, ja kun Thuvia meni hänen luokseen, jatkoi hän: "Kenen olio olet? Kuka on rohjennut aineellistuttaa kuvittelemansa naisen? Se on ristiriidassa Lotharin tapojen ja jeddakin määräysten kanssa. Sano suoraan, nainen, kenen aivoista olet lähtöisin! Javinko? Ei, elä kiellä sitä! Minä tiedän, ettei syyllinen voi olla kukaan muu kuin tuo kateellinen realisti. Hän haluaisi saattaa minut kiusaukseen. Hän tahtoisi nähdä minun lankeavan sulojesi lumoihin, ja sitten hän, käskijäsi, määräisi kohtalostani ja — kuolemastani."

Harmi ja suuttumuksen puna oli kohonnut Thuvian kasvoille. Hän nosti päänsä pystyyn, ja hänen kauniit huulensa kaartuivat ylpeään hymyyn.

"En ymmärrä vähääkään loruiluasi" hän huudahti. "Olen Thuvia, Ptarthin prinsessa. En ole kenenkään olio. Tänä päivänä näin ensi kerran sen miehen, jota nimität Javiksi, samoin kuin naurettavan kaupunkinne, josta Barsoomin suurimmatkaan kansat eivät ole uneksineet.

"Suloni eivät ole sinua eivätkä sinun kaltaisiasi varten. Ne eivät ole kaupaksi eivätkä vaihdettaviksi, vaikkapa niistä tarjottu hinta olisikin todellinen valtaistuin. Niiden käyttäminen taas saavuttaakseni sinun vähemmän kuin tyhjänpäiväisen valtasi —" Hän täydensi ajatuksensa kohauttamalla siromuotoisia olkapäitään ja naurahtamalla halveksivasti.