"Tuonne päin", vastasi Jav heikosti, "vuorten läpi vievää käytävää kohti."
Heliumin prinssi oli kuullut tarpeeksi. Hän hypähti pystyyn ja syöksyi takaisin metsään.
Aamu sarasti hänen saapuessaan pimeälle tunnelille, jonka kautta hän pääsisi muuhun maailmaan pois tästä aavemaisten muistojen laaksosta, jossa vallitsivat oudot, peloittavat hypnoottiset voimat.
Pitkässä, pimeässä käytävässä ei hänelle sattunut mitään esteitä, ja vihdoin hän ilmestyi päivänvaloon vuorten toisella puolella, jokseenkin lähellä torkvasilaisten alueen eteläistä lievettä, korkeintaan sadan viidenkymmenen haadin päässä siitä.
Torkvasin rajan ja Aaanthorin kaupungin välimatka on noin kaksisataa haadia, joten heliumilaisen oli Aaanthoriin päästäkseen taivallettava noin kaksisataa viisikymmentä kilometriä.
Hän voi korkeintaan aivan umpimähkään arvata, että Thuvia pakeni Aaanthoria kohti. Siellä oli vettä lähimpänä, ja sinne saattoi odottaa lähiaikoina saapuvan jonkun hänen isänsä valtakunnasta lähetetyn pelastusretkikunnan; sillä Carthoris tunsi Thuvan Dihnin tarpeeksi hyvin tietääkseen, että tämä kääntäisi koko maailman ylösalaisin saadakseen mahdollisimman tarkoin selville, miten hänen tyttärensä ryöstö oli tapahtunut ja missä neito nyt oli.
Luonnollisestikin hän oivalsi, että juoni, joka oli kohdistanut epäluulon häneen, hidastuttaisi tuntuvasti totuuden ilmituloa, ilmituloa, mutta hänellä ei ollut aavistustakaan, kuinka äärettömän laajakantoisiksi Dusarin Astokin konnamaisuuden seuraukset jo olivat kasvaneet.
Juuri samalla hetkellä, jolloin hän astui käytävästä ilmoille ja pysähtyi katselemaan vuoriston juurella olevien kukkuloiden yli Aaanthoriin päin, suuntasi ptarthilainen sotalaivasto majesteettisen lentonsa hitaasti Heliumin kaksoiskaupunkeja kohti, ja kaukaisesta Kaolista kiiruhti toinen valtava laivasto liittymään liittolaisia! vastaan.
Hän ei tietänyt, että hänen omakin kansansa, kun asianhaarat näyttivät niin ilmeisesti todistavan hänet syylliseksi, alkoi epäillä, että hän oli saattanut ryöstää Ptarthin prinsessan.
Hän ei tietänyt, kuinka pitkälle dusarilaiset olivat menneet rikkoakseen itäisen pallonpuoliskon kolmen suurimman valtakunnan — Heliumin, Ptarthin ja Kaolin — välisen ystävyyden ja liiton.