"Tietysti", puhui nuori paroni edelleen, "heitän talossani kaikki vanhat talouskapineet aikaa myöten romuhuoneeseen. Ajanmukaiset työaseet — koneet, koko maanviljelys on asetettava uudelle kannalle."
"Eikö teidän uudistustuumissanne vielä ole yhtä kohtaa?" kysyi Juliette lyhyen äänettömyyden jälkeen.
"Mitä ajattelette?"
"Ruumiinrangaistusta. Ettekö heitä sitäkin keskiaikaista kamalaa tapaa romukammioon?"
"Niin, neiti Marchand, sitäkin olen ajatellut", vastasi Herbert. "Uuden, kohta ilmestyvän asetuksen mukaan onkin moision omistajan oikeutta siinä kohden paljon rajoitettu; isännyysoikeutensa nimessä voi hän palvelijalleen, työläiselleen ja päiväläiselleen vastustamisesta, huolimattomasta työnteosta tai rauhanrikkomisesta rangaistukseksi määrätä vain 18 lyöntiä taikka panna hänet kahdeksi päiväksi vedelle leivälle. Tähän asti voi isäntä määrätä 50 lyöntiä ja enemmänkin. Minä aijon käyttää ruumiinrangaistusta ainoastaan poikkeustapauksissa."
"Te ette kuitenkaan aijo kokonaan poistaa ruumiinrangaistusta?" kysyi
Juliette hämmästyneellä äänellä.
"Aikaa myöten, neiti Marchand! Ajatelkaa, että jos tuon rangaistuksen kokonaan poistaisin, ei minulla olisi mitään keinoja, jonka avulla voisin palvelijaini ja työväkeni keskuudessa ylläpitää järjestystä. Heidän joukossaan on paljon raakoja, kelvottomia ihmisiä."
"Mutta jäähän teille vankeusrangaistus ja rahasakko?"
"Hyvät ihmiset", vastasi Herbert kohteliaasti hymyillen. "Teidän täytyy suoda minulle anteeksi, kun vakuutan, että myötätuntoinen sydämmenne ja hellä ihmisrakkautenne, jolle panen paljon arvoa, saattaisi teidät täällä käytännöllisessä toiminnassa pahaan pulaan. Te ette vielä tunne maata eikä kansaa, neiti Marchand! Ei ainoastaan moision isäntä, eikä vain moision poliisi oikeuden valvojana määrää ruumiinrangaistusta, vaan sen tekevät ylipäätään kaikki meidän alemmat lain valvojat: talonpoikain oma kunnanoikeus samoin kuin sitä ja moision poliisivaltaa ylempi maaoikeus, eli haagioikeus. Meidän rangaistusmääräykset koko valtakunnan ylemmissäkin oikeuksissa perustuvat ruumiinrangaistukseen, ja asian tila johtuu yksin siitä, että lainsäätäjät tarkasti tietävät, että meidän maalla ja meidän kansan keskuudessa ei tulla toimeen ilman sitä."
"Mutta tämä kansahan on niin hiljaista, niin alamaista", väitti
Juliette.