"Mitä! Eikö mitään kylvy-, sonnanveto-, heinä-, leikkuu-, perunanotto-, viinankeitto-, rahdinvetopäivistä?" huusivat iloisina useammat yhtaikaa.
"Ei ole!" vastasi Jyri, jonka ympärille miehet äkkiä kokoontuivat.
"Tässä puhutaan vain riihenpuimisesta, kehräämisestä ja veronmaksuista."
"Työpäivät ovat ehkä toisessa paikassa."
"Eivät voi olla toisessa paikassa", vastasi Jyri, "sillä tässähän sanotaan selvästi, että tuo on kaikkein suurin työ ja maksu, jonka yhden talon työkontrahtiin saa panna. Eikä kirjassa viittaa mihinkään toiseen kohtaan."
"Noh, siis on aputyö poistettu, mitä muuta!"
"No niin, pitäähän sitä ollakin jotain huojennusta!"
"Lue tuo kohta vielä kerran!"
Jyri lukee.
"Meille ei siis jää muuta", puhuvat perheenmiehet yhtaikaa, "kuin kuusipäiväisestä talosta 250 hevos- ja 250 miespäivää tehtäväksi."
"Ja moision riihen puinti, veromaksujen suoritus ja kehruut", lisäsivät toiset.