Kun Prits on jonkun aikaa kulmat rypyssä vaijennut, ottaa Mihkel pullon suullisen auki ja tarjoaa juomaa, josta puhdistamattoman väkiviinan haju nousee voudin nenään.
"Etkö tahdo maistaa!"
"Maista itse!"
Sitten ottavat kumpikin naukun.
"Noh, onko moisiossa kuultu mitään uudesta asetuksesta?" kysyy
Huntaugun isäntä, saadakseen taas puheen käymään.
"Ei mitään", vastasi Prits vastenmielisesti.
"Vai aina vielä kaikki ennallaan! Taivainen taatto, kuinka kauvan niitä asetuksia tehdään! Milloin sitä jo on ruvettukaan puhumaan, että tehdään ja tehdään, ja sitten taas, että jo on valmis, jopa on tulemassa, jopa luetaan julki! Vai ei vieläkään — ei hätää eikä hoppua!"
"Usko nyt talonpoikain loruja!"
"Eikös opman ole jollakulla sanalla ilmoittanut."
"Vai me, voudit, uskaltaisimme puhua, mitä moisiossa tiedetään", vastaa
Kubja-Prits hyvin itsetietoisena.