"Vai niin. Olenhan jo ennen sanonut, että minä tahdon rahassa saatavani ottaa. Sen ketunnahan voinen kuitenkin ottaa, sen kun kyllä saapi rahaksi vaihtumaan; jos se vaan on jonkunlainen."
"Kyllä se on hyvä nahka."
"Ei sillä kuitenkaan velka paljon lyhene. Sinun olisi pitänyt saada velkasi umpeen. Mutta kun et ole ajoissa maksanut, olen sinulle kuvernööristä hakenut valmiiksi velkatuomion. Tässä saat sen nyt. Syytä itseäsi, että näin on käynyt!"
Jaakko saadessaan Kylmäläiseltä papereita, ei tiennyt mitä sanoa, seisoi vaan hämmästyneenä ja alakuloisena, korvallistaan kynsien.
"Sinun pitää nyt minulle antaa osanantotodistus;" selitti Kylmäläinen.
"Tuota, enhän minä osaa kirjoittaa."
"Niin, se on totta. Tänne on hankittava vieraita miehiä."
Vieraita miehiä tuli; yksi niistä kirjoitti päätökseen, että Jaakko oli saanut siitä osan, ja toiset todistivat.
Kylmäläinen selitti sitten, että Jaakolla oli vielä kuukausi valitusaikaa, mutta sen kuluttua tulee päätös heti toimeenpantavaksi.
"Mitäpähän valittamalla paranee", sanoi Jaakko, "kun kerta asia lienee oikea! Ja jos paranisikin, niin milläpä se köyhä valittaa!"