Lehtolainen kumarteli moneen kertaan, mennessään avopäin tulioita vastaan, ja pisti heille kättä.
"Hyvää iltaa", sanoi hän. "Terve tulemaan."
"Jumal' antakoon", vastasi pastori.
"Antakoon", sanoi myös lukkari.
Porstuassa kättelivät tuliat vielä Lehtolan emäntää sekä muitakin talon asujia, ja sitten he isännän seurassa astuivat vierastupaan ja emäntä asteli jälessä.
Siellä oli huone puhdistettu kaikin puolin, seinät veistetyt valkeiksi, katto höylätty sileäksi ja valkoiseksi sekin ja lattia pesty puhtaaksi sekä siihen ripoiteltu tuoreita kuusenhavuja.
Pastori pani sateenvarjonsa loukkoon ja istahti muutamalle tuolille akkunan viereen. Lukkari heitti kapineensa lattialle oven viereen ja istui hänkin tuolille sängyn viereen. Lehtolainen emäntineen jäi seisomaan oven lähelle.
"Kuuluuko sitä mitään?" kysyi Lehtolainen.
"Eipä erityisiä. Mitä tänne kuulunee?"
"No, eipä — — —"