"Se nyt on tietty. Mikäpähän sitten enää olisi voinut esteenä ollakaan! No, olkoon onneksi liittonne niin sinulle kuin Eevalle!"
Vähän ajan perästä sanoi taas Jaakko: "Aivan vähän sinä olet vielä Kumpulasta maininnut. Puhu nyt jotain enempi sieltä!"
"Eipä sieltä ole erityistä kerrottavaa. Siellä eletään niinkuin ennenkin, hiljaisesti ja rauhallisesti. Isäntäukko se vaan alkaa vanheta, jotta eikö tuo kohta heittäne isannuutensa Matti pojalleen. — Tietänethän, että Anni sieltä nykyään on poissa, pappilassa piikana?"
"Kuulinhan minä siitä jotain puhetta olleen."
"Siellähän se on Anni ja hyvin hän siellä tuleekin toimeen ja hyvänä piikana kuulutaan häntä pidettävän, työteliäänä ja rehellisenä."
"Sepä on mieluista kuulla. Oletko tavannut häntä nykyisin?"
"Tapasin minä hänen tässä toisella viikolla."
"No, mitä Anni tuumaili?"
"Eipä hän moittinut oloaan. Sanoi kyllä alussa koti-ikävän olleen, vaan oli kuitenkin hyvillään, että koti oli samassa seurakunnassa ja että hän siellä pääsi aina toisinaan käymään. Sanoi usein kaipaavansa Törmälää, kotinsa naapuritaloa, ja muistelevansa Eevaa ja sinua sekä mainitsi, kuinka hän usein on sinun kanssasi hupaisia hetkiä viettänyt."
"Vai mainitsi hän sitäkin."