"Eihän ole vielä sanottu, että te niihin häihin pääsettekään", arveli Vilppo.
"Onpa se jo niinkuin sanottu. Aikoja sitten jo on Eeva luvannut meitä kutsua, vaan miten lienee sinun laitasi, sitä emme tiedä."
"Minähän sinne tietysti ensimmäissä kutsutaan, sillä jos en minä tulisi, niin eihän silloin häistäkään tulisi mitään."
"Eipä vaan! Silloin niistä vasta häät tulisikin", arveli toinen tytöistä piloillaan ja lisäsi sitten: "Jaakkokinhan se pääsee sisarensa häihin, koska kuuluu koteuneen."
"Johan tuosta eilen puhuttiin Jaakon kotia tulosta", vastasi Vilppo ja käänti samalla hevosen hetetielle, joka mäen alla valtatieltä erosi.
"Hoi, Vilppo, mitä sinä nyt — — - minne sinä nyt ajat?" huudahti silloin kummastuksissaan vanhempi tytöistä.
"Eteenpäin tietysti."
"Tämähän on hetetie."
"Niinhän se onkin."
"Mitä sinä hulluttelet! Mikä sinun päähäsi nyt on pistänyt! — — — Eihän meillä ole tänne mitään asiaa", sanoi vuorostaan nuorempi tyttö.