Vartijain kielloista ja selityksistä huolimatta riensi herra kapteenin hytille. Kun ei hän ovelle koputettuaan saanut vastausta, riensi hän komentosillalle.
— Herra kapteeni, sanoi hän. — Mitä merkitsee tämä tavaton nopeus ja suunnanmuutos? Matkustajat ovat huolestuneina. Moni arvelee, että ryövärilaiva ajaa meitä takaa.
— Rauhottukaa, sanoi kapteeni. — Ei Atlannilla ole ryövärilaivoja.
— Mutta mehän menemme pohjoista jäämerta kohti. Miksi suunta on muutettu, kysyi herra.
Kun kapteeni näki, ettei voisi herraa muuten tyynnyttää, päätti hän sanoa tälle toden.
— Ei meitä uhkaa mikään vaara, mutta me riennämme hengenhädässä olevien avuksi.
— Onko joku laiva haaksirikossa, kysyi herra.
— On. "Titanic" on törmännyt jäävuoreen ja uppoaa. Olen saanut useampia sähkösanomia sieltä.
— Anteeksi, herra kapteeni, kun tulin häiritsemään, sanoi herra, tarttuen kapteenin käteen. — Asiain näin ollen toivon, että vieläkin lisäätte vauhtia.
— En voi enää lisätä, koska laivamme turvallisuus olisi uhattu.