Ilmi syleilee veljeään ja huomauttaa, että hänet ja Perälän Arvo on jo kuulutettu avioliittoon.
— Huomenna menen minä Tyynen kanssa samalle asialle pappilaan, vastaa
Onni hymyillen. — Vietetään kahdet iloiset häät samalla kerralla.
Kun jälleennäkemisen ensi huumaus oli mennyt ohi, meni Onni Arvon kanssa kahden kesken kävelylle sille samalle harjulle, jolla hän istui tehdessään Amerikkaan matkustus-päätöksensä.
Ystävykset istuivat kivelle. Onni otti lompakon povitaskustaan ja antoi sieltä tulevalle lankomiehelleen 10 ihka uutta 500 markan seteliä, sanoen:
— Ole hyvä ja ota nämä häävalmistuksiisi ja muihin tarpeihisi.
— Hyvä Jumala, sanoi Arvo kyynelsilmin. — Mistä sinä olet saanut näin paljon rahaa? Ethän ehtinyt Amerikassa mitään ansaitsemaan.
Onni kertoi hänelle Saarelasta ja Alicesta sekä selitti, keneltä oli rahat saanut.
— Meidän kesken sanottu, minulla on puoli miljoonaa markkaa, sanoi
Onni. — Minä tiedän, että sinä olet uskollinen ja vilpitön ystäväni,
jolle voin uskoa kaikki asiani yhtä hyvin kuin morsiamelleni,
Tyyne-sisarellesi.
Arvo tarttui Onnin käteen ja sanoi:
— Niin, rakas veli, se minä olen. — Mutta sano minulle, miten aiot tuon suuren rahamäärän käyttää?