— Samaa minä sanon, tuumi Saarela.
— Oletko sinä vielä nuorimies, kysäsi Vieremä samassa Laurilalta.
Tämä näytti olevan hämillään.
— Hm — tuota julkisuudessa kyllä, sopersi Laurila.
— Ai, sinulla on morsian, ymmärrän, nauroi Vieremä. — Et siis omaksi hyväksesi katsele tuota kaunista naista.
— En suinkaan, vakuutti Laurila.
— No kuinka on uuden tuttavani Saarelan laita, kysyi Vieremä uteliaan näköisenä.
— Täysi nuorimies, vastasi Saarela reippaasti. — Ei ole salaistakaan morsianta.
— Muuten ei kukaan meistä voisi päästä käsiksi tuohon tyttöön, nauroi
Vieremä.
— Minä arvaan syyn, sanoi Saarela. — Hän on tietysti miljoonapohatan tytär.